Tiedotearkisto

Lumien sulamisen jälkeen on satanut erittäin vähän. Sulamisvedet kuitenkin nostivat monin paikoin järvien vedenpinnat normaalitasoon. Myös pohjavesissä on paikoin nähtävissä muutosta parempaan. Nyt järvien vedenkorkeus on laskusuunnassa, ja jos runsaita sateita ei saada, tulevana kesänä vedenpinnat jäävät tavanomaista alemmaksi. Vesisateet olisivat tarpeen myös pohjavesitilanteen parantamiseksi.  

Päijät-Hämeessä Hartolan Jääsjärven vedenkorkeus on parisenkymmentä senttimetriä ajankohdan keskiarvotasoa alempana. Jääsjärvestä virtaa vettä Tainionvirtaan noin 70 % siitä, mitä normaalisti toukokuun puolivälissä (virtaama 12 kuutiometriä vettä sekunnissa). Heinolan Ala-Rievelissä vedenkorkeus on laskusuunnassa ja vesi on kaksikymmentä senttimetriä alle toukokuun puolivälin keskiarvon. Lahden Vesijärvessä vedenkorkeus on kymmenkunta senttimetriä tavanomaista alempana. Päijänteessä vedenpinta on Kalkkisissa vielä ajankohdan keskiarvotasossa, ja Päijänteestä purkautuu Kalkkistenkoskeen 70 % ajankohdan tavanomaisesta vesimäärästä eli noin 60 kuutiometriä sekunnissa. Muualla Päijänteellä vedenkorkeus on selvästi alempana kuin toukokuussa keskimäärin. Orimattilan Mallusjärvessä vesi laski kevättulvan jälkeen voimakkaasti ja on noin 20 cm alle tavanomaisen pinnankorkeuden. Padasjoen Vesijaon vedenkorkeus on yli kymmenen senttimetriä alle ajankohdan keskiarvotason. Vesijaosta purkautuu Palsankosken ja Sumperinvirran kautta noin 80 % keskimääräisestä virtaamasta, Palsankosken uoman kautta 0,3 ja Sumperinvirran kautta samoin 0,3 kuutiometriä sekunnissa.

Kanta-Hämeessä Hauhon reitillä Iso-Roineveden vedenkorkeus on ollut alle keskitason koko lopputalven ja alkukevään, mutta kohosi huhtikuussa jyrkästi lähes keskitasoon. Toukokuussa vesi on laskenut ja on nyt noin kymmenen senttimetriä keskiarvotason alapuolella. Hämeenlinnan Lammin Pääjärvessä vedenkorkeus on lähellä keskitasoa, noin 10 cm ajankohdan tavanomaisten arvojen yläpuolella vedenpinnan pienen laskun jälkeen. Lammin Ormajärven pinta on laskenut huhtikuun huipputason jälkeen tasaisesti ja on nyt keskiarvotasolla. Hausjärvellä Puujoen Varunteenkoskessa vedenkorkeus vaihtelee jokivesistölle tyypillisesti sateiden myötä, ja vähäiset sademäärät ovat laskeneet vedenkorkeuden jopa noin kuusikymmentä senttimetriä alle pitkäaikaisen keskiarvotason. Vettä virtaa noin 30 % tavanomaiseen verrattuna (virtaama noin neljä kuutiometriä sekunnissa). Rengon Kyynäröisessä vedenkorkeus on noin 20 cm keskiarvoa ylempänä. Lopen Lairossa veden pinta on keskiarvotasolla. Myös Janakkalan Kernaalanjärvessä pinta on keskiarvotasossa. Vanajavesi on Hämeenlinnan kohdalla säännöstelyn ansiosta nyt lähes keskitasossa huhtikuun voimakkaamman pinnannousun jälkeen. Kalvolan Äimäjärvessä vesi on ajankohdan keskiarvossa. Tammelan Pyhäjärvessä vesi on laskenut toukokuussa tasaisesti ja on nyt noin 20 senttimetriä alle keskitason. Liesjärven vedenkorkeus on myös laskussa ja on pitkäaikaiseen tasoon verrattuna noin viisi senttimetriä alempana. Liesjärvestä purkautuu noin 80 % ajankohdan tavanomaisesta vesimäärästä eli noin 0,4 kuutiometriä sekunnissa Turpoonjokeen.

Pohjavedenpinnat laskun jälkeen nousussa

Pohjavedenpinnat laskivat Hämeessä maaliskuun loppupuolelle saakka, jolloin ne olivat paikoin reilusti yli puoli metriä alle ajankohdan keskiarvon. Lumien sulamisen johdosta pinnat nousivat huhtikuussa nopeasti lähelle ajankohdan keskiarvoa, mutta ovat sen jälkeen vakiintuneet ja jääneet alle keskiarvon. Vielä tarvitaan reippaita sateita pohjavesitilanteen parantamiseksi ja kaivojen kuivumisen välttämiseksi.

Lisätietoja

Yksikön päällikkö Harri Mäkelä, Hämeen ELY-keskus
puh. 040 8422 629

Hydrogeologi Petri Siiro, Hämeen ELY-keskus
puh. 040 8422 644 (pohjavesiasiat)

Tiedotus

Riitta Turunen, Hämeen ELY-keskus, puh. 040 8422 680