- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Tiedotearkisto
Tiedotearkistossa on vanhasta ely-keskus.fi-järjestelmästä siirretyt kaikkien virastojen tiedotteet (1.1.2010-16.4.2013). Näissä arkistotiedotteissa aluevalinta ja tiedotteissa olevat liitetiedostolinkit eivät toimi.
Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla eri teollisuuslaitosten ja yhdyskuntien läheisyydessä olevien järvisedimenttien (järvien pohjakerrostumien maa-aines) haitta-ainekartoitus on valmistunut. Tutkimuksissa selvisi, että suurimalla osalla näytealueista haitta-ainepitoisuudet olivat kohonneet, mutta pitoisuuksien vaikutukset pohjaeläimistöön olivat vaikeasti todennettavia.
Lisätutkimustarvetta muun muassa pilaantuneisuus lähteen ja/tai laajuuden selvittämiseksi on seuraavilla näytealueilla: Kirkonvarkaus (Mikkeli), Kauvonlahti (Punkaharju), Pielisjokisuu (Joensuu), Sysmäjärvi (Outokumpu), Pyörre (Lieksa), Luikonlahti (Kaavi), Vuonamonlahdti (Keitele), Osmajärvi (Leppävirta) ja Jurusvesi (Siilinjärvi).
Kartoituksesta vastasivat yhteistyössä Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon ELY-keskukset. Näytteenoton ja tulosten analysoinnin suoritti FCG Suunnittelu ja tekniikka. Kartoitus tehtiin ympäristöministeriön rahoituksella.
Haitta-ainepitoisuudet pienehköjä
Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sedimenteissä todetut haitta-ainepitoisuudet olivat melko pieniä. Yleisimmin kohonneina pitoisuuksina esiintyi arseenia, kromia, kuparia, nikkeliä, sinkkiä sekä PAH-, PCB- ja PCDD/-F yhdisteitä. Yksittäisiä melko korkeita pitoisuuksia havaittiin muun muassa Leppäviran Osmajärvessä, Joensuussa Pielisjokisuulla, Lieksan Pyörteessä sekä Mikkelin Kirkonvarkauden ja Pappilanselän näyteasemilla. Kohonneet pitoisuudet johtuvat vesistön valuma-aluilla tapahtuneesta tai tapahtuvasta toiminnasta. Myös tutkimusalueiden luontaisesti erilaiset kallio- ja maaperäolosuhteet voivat aiheuttaa kohonneita sedimentin metallipitoisuuksia.
Pohjaeläinten epämuodostumia eniten Lieksan Pyörteen alueella
Pohjaeläinten perusteella luokitelluista 13 järvestä neljä arvioitiin erinomaiseen tilaluokkaan, kaksi hyvään tilaluokkaan, neljä tyydyttävään tilaluokkaan ja kolme välttävään tilaluokkaan. Pohjaeläinten suuosan epämuodostumia esiintyi hieman enemmän kuin suomalaisissa lievähkösti hajakuormitetuissa järvissä yleensä. Lieksan Pyörteen näytealueella epämuodostumien osuus oli poikkeuksellisen suuri. Pohjaeläinten tulokset eivät kuitenkaan vastanneet kovin hyvin sedimenteissä todettuja haitta-ainepitoisuuksia. Pohjaeläimiin vaikuttanevatkin haitta-aineita enemmän esimerkiksi ravinnekuormitus ja siihen liittyvät happikadot sekä muun muassa järven syvyys.
Tutkimuksessa mukana kuormitettuja ja puhtaita alueita
Kartoituksen yhteydessä otettiin sedimentti- ja pohjaeläinnäytteitä yhteensä 38 kuormitetulta näytealueelta sekä neljältä puhtaaksi arvioidulta vertailualueelta. Kaikilta näytealueilta määritettiin sedimenttien kemialliset haitta-aineet ja 18 näyteasemalta pohjaeläimistön lajikoostumukset, biomassat ja surviaissääskien suuosaepämuodostumat.
Työn tarkoituksena oli selvittää Itä-Suomen sisävesien sedimenttien osalta alueellisia haitta-ainepitoisuuksia muun muassa teollisuuden ja jätevedenpuhdistamoiden kuormittamilta alueilta. Lisäksi selvitettiin pilaantumisen mahdollisia vaikutuksia pohjaeläimistöön.
Suomessa ei ole vertailuarvoja sedimenttien pilaantuneisuuden tai puhdistustarpeen arviointiin. Tämän vuoksi todettuja pitoisuuksia verrattiin ensisijaisesti valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin annettuihin ohjearvoihin. Lisäksi pitoisuuksia verrattiin merialueen sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (ympäristöministeriön ohje 19.5.2004) kriteereihin. Pohjaeläinten osalta luokittelussa käytettiin ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaisia menetelmiä.
Kemialliset lyhenteet:
PAH = polyaromaattiset hiilivedyt
PCB = polyklooratut bifenyylit
PCDD/-F = polyklooratut dibentso-para-dioksiinit ja polyklooratut dibentsofuraanit
Linkit:
Yleiskartta (kaikki maakunnat)
Näytepisteet
Maakuntien kartat:
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Lisätietoja:
Tutkimuksen toteutukseen liittyvät kysymykset:
Johtava asiantuntija Arto Itkonen
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
p. 050 551 3497, arto.itkonen/(at)fcg.fi
Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueen tuloksiin liittyvät tiedot:
Ympäristönsuojelun erityisasiantuntija Jorma Lappalainen, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0295 026 820, [email protected]
Ylitarkastaja Jussi-Pekka Järvinen, Pohjois-Savon ELY-keskus
p. 040 584 2399, jussi-pekka.jarvinen(at)ely-keskus.fi
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueen tuloksiin liittyvät tiedot:
Insinööri Petri Naumanen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, p. 040 531 5256, petri.naumanen(at)ely-keskus.fi
Etelä-Savon ELY-keskuksen alueen tuloksiin liittyvät tiedot:
Ympäristöinsinööri Esa Rouvinen, Etelä-Savon ELY-keskus
p. 029 502 4228.esa.rouvinen(at)ely-keskus.fi
Pohjaeläintutkimuksiin liittyvät tiedot koko Itä-Suomen alueella:
Hydrobiologi Antti Haapala, ELY-keskus
p. 029 502 4173, antti.haapala(at)ely-keskus.fi
- Julkaisupäivä
- 8.1.2013
- Luokitukset