Saimaan vedenkorkeus jäi alkutalvesta keskimääräisen tason alapuolelle. Vedenpinta oli maaliskuun 22. päivänä Lappeenrannan Lauritsalan asteikossa NN+ 75.53 m, joka oli -10 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Saimaan juoksutus on tällä hetkellä 520 m3/s paikkeilla, joka on ajankohdalle tyypillinen määrä.
Saimaan lähialueen normaalia suurempien lumen vesiarvojen johdosta vedenpinta kääntynee huhtikuun puolivälin jälkeen tavallista nopeampaan nousuun. Suomen ympäristökeskuksen tämän hetkisen ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee kesäkuun puoliväliin mennessä tasolle 75.90-76.20 m NN, selvästi alkukesän keskimääräistä vedenkorkeutta 75.85 m ylemmäksi.
Etelä-Savossa Kermajärven ja Ylä-Enonveden pinnat ovat tällä hetkellä suurin piirtein ajankohdan keskiarvon tasolla. Säännöstelty Maavesi on noin +30 cm keskiarvon yläpuolella. Sulkavan Myllylammella vedenpinta on -21 cm keskiarvon alapuolella. Savonlinnan Suurijärvellä ollaan puolestaan +13 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella.
Ylempänä vesistöalueella sijaitsevan Kallaveden pinta on ajankohdalle tyypillisellä tasolla. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan vain vähän ennen kevään alkua. Valuma-alueelle on satanut talven aikana lunta tavanomaista enemmän. Kevään maksimivedenkorkeuden arvioidaan nousevan 0-15 cm keskimääräistä maksimikorkeutta ylemmäksi. Myös Pielisen vedenkorkeus on lähellä ajankohdan normaalia tasoa. Pielisen vedenpinta noussee toukokuun loppuun mennessä lähelle alkukesän keskimääräistä tasoa.
Vuoksen vesistöalueen merkittävimpien järvien vedenkorkeudet ja vedenkorkeusennusteet löytyvät tiedotteen lopusta.
Mäntyharjun reitti
Etelä-Savon maakunnassa Kymijoen vesistöalueella sijaitsevien järvien vedenpinnat ovat ajankohdan keskiarvoa alempana Puulaa lukuun ottamatta. Mäntyharjun reitin latvajärvistä Synsiän vedenpinta on -9 cm keskiarvon alapuolella ja laajemman valuma-alueen omaava Kyyvesi puolestaan -14 cm maaliskuun loppupuolen keskiarvon alapuolella. Vertailun vuoksi Kyyvesi on -33 cm viimevuoden maaliskuun loppua alempana, mutta kymmenen senttiä viimevuoden loppusyksyn pohjalukemia ylempänä, sillä Kyyveden pinta ehti nousta kohtalaisesti monien järvien tapaan marras-joulukuussa 2009.
Reittiä alaspäin mentäessä Puulan, Ryökäsveden ja Liekuneen vedenpinta on +4 cm ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta ylempänä, sillä Kissakosken juoksutus on miltei koko talven ollut verraten alhainen ja tällä hetkellä 15-17 m³/s. Puulan alapuolisista järvistä Vahvajärvi, johon Kissakosken säännöstely heijastuu voimakkaimmin, on tällä hetkellä -28 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella. Vahvajärven alapuoliset järvet ovat maltillisemmin keskiarvoa alemmalla, esimerkiksi Mäntyharjun Lahnavesi -10 cm alempana. Reitin alin suuri järvi Vuohijärvi on myös kymmenkunta senttiä ajankohdan keskiarvon alapuolella ja -23 cm alempana viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.
Ennusteen mukaan Mäntyharjun reitin järvien talvinen vedenpintojen lasku jatkuu hitaana vielä huhtikuun puoliväliin, minkä jälkeen vedenpinnat kääntyvät nousuun viimeistään huhtikuun lopussa ja saavuttavat huippukorkeuden touko-kesäkuussa. Kevään ja alkukesän vedenkorkeushuiput jäävät tällä hetkellä vallitsevien alhaisten vesipintojen mutta keskimääräisen lumimäärän takia keskimääräisiksi tai 10-20 senttiä keskiarvokorkeutta korkeammiksi. Reitin suurin säännöstelemätön virtavesialue Läsäkoski kokee kevään ylimmät vedenkorkeutensa näillä näkymin toukokuun puolivälin ja kesäkuun alun välisenä aikana ennustetun virtaaman ollessa tuolloin 22-28 m³/s.
Mäntyharjun reitin keskeisten järvien vesistöennusteet ja vedenkorkeudet löytyvät tiedotteen lopusta.
Järvien vedenkorkeudet
Seuraavassa kuvassa on esitetty jatkuvasti havaittavien järvien nykyisten vedenkorkeuksien poikkeamat senttimetreinä pitkäaikaisesta keskiarvosta. Suluissa oleva luku kertoo poikkeaman viimevuotisesta vastaavan ajan vedenkorkeudesta. Kuvan vedenkorkeudet on havaittu pääosin 21.-22.3.2010.
Tietoja kartan järvien ominaisuuksista
Synsiä on pienehkön valuma-alueen keskivaiheilla sijaitseva Puulaan laskeva, valuma-alueen kokoon nähden melko suuri järvi (19 km2).
Kyyvesi on pinta-alaltaan yli 1000 km2:n valuma-alueen suuri, alin allas. Järven pinta-ala on n. 130 km2. Kyyvesi sijaitsee Mäntyharjun reitin latvaosassa.
Puula, jonka pinta-ala 332 km2, on Kissakosken padolla säännöstelty suurjärvi Mäntyharjun reitillä. Puulaan laskee muun muassa Kyyvesi.
Vahvajärvi on allas, johon Puulan vedet purkautuvat ja missä virtaaman vaihtelut voivat aiheuttaa suurehkoja vedenkorkeusvaihteluja. Hirvensalmella sijaitsevan järven pinta-ala 14 km2.
Lahnavesi sijaitsee Mäntyharjun reitin keskiosassa. Mäntyharjulla sijaitsevan järven pinta-ala on 13 km2.
Kermajärvi on Kallaveden vesien itäisen haaran ja säännöstellyn Juojärven reitin vedet vastaanottava suuri allas Saimaan yläpuolella. Järvi on kooltaan 85 km2.
Haukivesi on Savonlinnan salmien padotuksen vuoksi useimmissa tilanteissa hieman alapuolisia Saimaan osia ylempänä oleva Saimaan allas (560 km2). Haukiveteen laskevat pohjoisesta Kallaveden ja idästä Oriveden-Pyhäselän alueilta tulevat vedet.
Saimaa on suurikokoisen Vuoksen vesistöalueen (yli 60 000 km2) alaosassa sijaitseva keskusallas. Saimaan vedenpintaa säädellään muun muassa Imatran voimalaitospatojen avulla Saimaan juoksutussäännön mukaisesti.
Maavesi on melko suuren valuma-alueen säännöstelty järvi, mikä saa sen käyttäytymään jossain määrin luonnontilaisista vesistöistä poiketen. Järvi sijaitsee Pieksämäen ja Joroisten rajalla. Järven koko on 32 km2.
Ylä-Enonvesi on kalanviljelyn tarpeisiin säännöstelty, vesistöalueensa alin allas Enonkoskella. Järvi on kooltaan 12 km2.
Suurijärvi on pieneen valuma-alueeseensa verrattuna suurikokoinen järvi (8 km2) Savonlinnan ja Kerimäen rajalla. Järven vedenpinnankorkeuteen vaikuttavat tekijät näkyvät nopeasti, koska järvi itse muodostaa suuren osan koko valuma-alueesta.
Myllylampi on Lohnajärven ja Kuhajärven välinen lampi Sulkavalla. Lammen pieni tilavuus ja siihen nähden suurehko virtaama voivat tällä paikalla saada aikaan suuria vedenkorkeuden vaihteluja.
Saimaan vesistöalueen ja Mäntyharjun reitin suurimpien järvien vesistöennusteet ja vedenkorkeudet löytyvät kuvina tämän tiedotteen lopussa olevasta linkkiluettelosta.
Etelä-Savon vesistöissä ei merkittäviä kevättulvia
Helmi- ja maaliskuun lumisateet ovat kasvattaneet lumikuormia lähes koko maassa. Lumisateiden myötä myös kevättulvaennusteita on päivitetty. Suomen ympäristökeskuksen mukaan keskimääräistä suurempien kevättulvien riski on suurin etelärannikon pienikokoisissa jokivesissä ja mahdollisesti Lapissa. Etelä-Savoon ei tällä hetkellä ennusteta tavanomaista suurempia kevättulvia.
Sulamiskauden säällä on ratkaiseva vaikutus tulvan suuruuteen. Runsas vesisade lumen sulaessa nostaa tulvavirtaamia entisestään, toisaalta sään kylmeneminen voi pysäyttää jo alkaneen sulamisen ja jakaa kevättulvan kahteen tai useampaan osaan, jolloin suurin tulvahuippu pienenee merkittävästi. Suuren tulvan riski kasvaa, jos kevään tulo viivästyy, koska tällöin lunta voi kertyä lisää; samalla ilman nopean lämpenemisen sekä tämän myötä äkillisesti nousevan tulvan todennäköisyys kasvaa.
Kattojen lumikuormat kasvaneet
Kuluva talvi on ollut Etelä-Savossa suhteellisen kylmä ja luminen. Lumisateiden määrä kevättalvella on ollut sekä Vuoksen vesistöalueen että Mäntyharjun reitin pohjoisosassa tavanomaista suurempi. Lumen syvyys on maakunnan alueella pääosin 50-75 cm välillä. Viimeisen parin viikon aikana vesi on tullut monin paikoin räntäsateena.
Lumipeitteeseen varastoitunut vesi eli lukuna lumen vesiarvo on määräävä tekijä kevätkesäisen tulvakauden vaikuttaja ja sillä on merkitystä myös muun muassa kattojen lumikuorman kannalta. Lumen vesiarvo aukealla / lumikuorma on Etelä-Savossa monin paikoin tasoa 130-180 kg/m2. Kattojen mitoituskuormana maakunnan alueella käytetään yleisesti 180 kg/m2. Paikoitellen maakunnan alueella mitoituskuorma on lievästi ylittynyt. Vaikka maastossa mitatut keskimääräiset lumikuormat eivät ylitä kattojen mitoituskuormia, voivat mitoitusarvot runsaslumisilla alueilla paikoin ylittyä, koska lumen määrä vaihtelee alueellisesti paljon ja katoille lunta voi kertyä eri tavoin kuin maastoon.
Useimmiten lumen vesiarvo on Etelä-Savossa korkeimmillaan maalis-huhtikuun vaihteessa. Mikäli lunta sataa vielä runsaasti ja lumien sulaminen viivästyy, lumikuorma voi vielä kasvaa. Lumen luonti erityisesti laaja-alaisilta katoilta, ellei sitä ole vielä tehty, on suositeltavaa mitoitusarvon ylittyessä. Tätä alhaisemmillakin kuormilla esimerkiksi mökeillä, puuvajoilla tai autokatoksilla lumien poistaminen voi olla tarpeen. Työturvallisuusasiat tulee huomioida lumen luonnissa katoilta.
Pohjaveden pinnantasot alle keskimääräisen
Pohjaveden pinnat ovat jatkaneet laskuaan talvelle tyypilliseen tapaan. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella kerätään pohjavesien korkeustietoja neljältä havaintoasemalta. Pertunmaan Kolunojalla ja Pieksämäen Naakkimalla pohjaveden pinnankorkeus oli helmikuussa noin -30 cm keskiarvon alapuolella. Puumalan Pistohiekan pohjavedenpinta noudattelee Saimaan pinnankorkeutta. Siellä vedenpinta on ollut koko talven noin +20 cm keskiarvon yläpuolella. Heinäveden Särkelässä oltiin helmikuun alkupuolella vastaavasti noin -30 cm ajankohdan keskivedenkorkeuden alapuolella.
Yksittäisistä kaivoista esimerkiksi Pieksämäen Pakolassa ja Rantasalmen Etelä-Kokkilassa vedenpinnat ovat tällä hetkellä ennen lumien sulamista varsin alhaalla, metristä puoleentoista metriin alempana kuin vuosien 2007-2009 vastaavina ajankohtina.
Pohjavesivarastot täydentyvät keväällä lumen sulamisvesistä. Ennusteiden mukaan pohjaveden pinnat ovat loppukeväällä ja alkukesästä lähellä ajankohdan keskiarvoja.
Pohjavesiasemien vedenkorkeudet löytyvät kuvina tämän tiedotteen lopussa olevasta linkkiluettelosta.
Routaa on maakunnan kolmen havaintoaseman perusteella Mikkelissä ja Sulkavalla tällä hetkellä keskimääräisesti tai hieman keskitasoa enemmän. Havaintoasemilla roudan syvyys oli noin 20 cm. Metsissä routaa voi esiintyä enemmän kuin aukeilla paikoilla, sillä osa lumesta on talven aikana jäänyt puiden oksistoon.
Linkit:
Saimaan korkeus ja ennuste
Saimaan vedenkorkeus
Puulan alueen vedenkorkeudet
Mäntyharjun reitin eteläosan vedenkorkeudet
Pohjaveden korkeudet Etelä-Savossa
Saimaan juoksutussääntö
Lumen vesiarvo
Lisätietoja
Suunnittelija Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0400 572 215
Hydrobiologi Antti Haapala, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 040 704 0394