Pohjois-Savossa on tehty vuosikymmeniä töitä jokiravun säilyttämiseksi. ELY-keskus katsoo, ettei suoja-alueen poistaminen ole täällä tarpeellista, koska painetta täpläravun istuttamiseen ei ole esiintynyt ja moni maakunnan kalastusalueista suhtautuu täplärapuun kielteisesti. Pohjois-Savossa on vahvoja jokirapukantoja selvästi suuremmissa järvissä kuin Etelä-Suomessa muun muassa Rautalammin reitillä.
Täpläravun lisääminen vaarantaa jokiravun säilymisen levittämällä jokiravulle tappavaa rapuruttoa ja valtaamalla voimakkaampana lajina elintilan pysyvästi, eikä täpläravun menestymisestä ole aina varmuutta. Taloudelliselta kannalta täpläravun elinalueen laajentaminen ei ole perusteltua, koska Etelä-Suomessa täplärapukannat kasvavat nopeammin kuin sen kysyntä, ja hinnaltaan selvästi paremman jokiravun syrjäyttäminen laskisi ravun kokonaistaloudellista tuottoa. Täplärapuvapaa alue antaa edelleen mahdollisuuksia uusien menetelmien etsimiseen jokiravun hoitoa varten. Täpläravusta, rapurutosta ja jokiravun säilyttämisestä tarvitaan edelleen lisää tietoa ja uusia näkökulmia on tutkimuksen kautta avautunut aivan viime vuosina. Täpläravun levinneisyys Pohjois-Savossa ei ole edellisen rapustrategian laatimisajankohdasta oleellisesti muuttunut. Ainoastaan maakunnan etelärajoilla olevista täplärapuesiintymistä osa on hyvinkin vanhoja eivätkä ne ole levinnet kovin laajalle alueelle. Luvattomia täplärapuistutuksia on ollut vielä vähän. ELY-keskus korostaa, että kaikkien rapujen siirtäminen on aina luvanvaraista toimintaa, jolloin voidaan ehkäistä mm. raputautien leviämistä.
Liite:
Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto, (pdf. 62 kt.)
Kansallinen rapustrategia 2013-2022 (Maa- ja metsätalousministeriön muistio) Lisätietoja:
kalatalouspäällikkö Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus, timo.takkunen(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 026 626