Keski-Suomi on ollut pilottialueena valtakunnallisessa hankkeessa, jossa on testattu uhanalaisten lajien paikkatietojen käyttöä metsäalan organisaatioissa. Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hankkeen tuloksena on valmisteltu toimintamalli, jonka käyttöönotto mahdollistaa uhanalaisten lajien esiintymien huomioon ottamisen osana metsätaloutta.
Mallissa metsäalan toimijat saavat halutessaan käyttöönsä lajiesiintymät ja tiedot lajien elinympäristövaatimuksista ja hoitosuosituksista. Pieni osa lajiesiintymistä tulee turvata lakisääteisesti, mutta useimpien uhanalaisten lajien huomioon ottaminen on metsänomistajalle vapaaehtoista. Häviämisvaarassa ol
evien lajien esiintymiä pystytään toimintamallin avulla ottamaan paremmin huomioon metsäsuunnittelussa ja muissa metsänkäyttötilanteissa. Toimintamallin käyttöönotto antaakin yhden konkreettisen keinon turvata luonnon monimuotoisuutta talousmetsissä.
Kuva: Kangasvuokko voi hyötyä metsätaloustoimien yhteydessä tapahtuvasta maanpinnan rikkoutumisesta ja valon lisääntymisestä. Toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää tietää kangasvuokon kasvupaikkojen sijainti. (Mikko Nurminen)
Keski-Suomi pilottialueena
Uhanalaisten lajien esiintymätietojen käyttöönottoa metsätaloudessa on testattu kolmella eri pilottialueella: Keski-Suomen lisäksi mukana ovat olleet Pirkanmaa ja Lounais-Suomi. Pilotointiin ovat osallistuneet Keski-Suomesta metsäkeskus ja ELY-keskus. Hanke käynnistyi vuonna 2007 muutaman kymmenen lajin joukolla ja kahden kunnan alueella. Seuraavina vuosina lajimäärää laajennettiin vähitellen ja pilottialueeksi otettiin koko Keski-Suomi.
Kesällä 2010 metsäkeskukseen siirrettiin koko valtakunnallisen hankkeen rajaaman lajilistan noin 1200 esiintymäpaikkaa. Mukana on enimmäkseen kasvi- ja sienilajien, mutta myös kovakuoriaislajien esiintymiä. Yli puolet lajiesiintymistä on suojelualueilla. Suojelualueiden ulkopuolisia esiintymiä on niin yksityisten, metsäyhtiöiden kuin valtionkin omistamilla mailla.
Uhanalaisten lajien esiintymiä voidaan turvata monin keinoin
Hankkeen toiminta-aikana Keski-Suomessa on testattu lajitiedon käyttöä metsäsuunnittelussa ja leimikoiden rajaamisessa. Hankkeen yhteydessä järjestetyillä maastokäynneillä on mietitty metsänomistajien ja eri toimijoiden kesken esiintymien turvaamista käytännössä.
Hankkeessa on saatu kokemuksia käytännön tilanteista. Joidenkin esiintymien osalta on riittänyt säästöpuiden oikea sijoittelu. Esimerkiksi Kuhmoisissa sijaitsevan vuoripussisammalen esiintymä otettiin huomioon hakkuissa jättämällä säästöpuita lajin kasvupaikkana olevan kallioseinämän tyvelle ja yläpuolelle. Niin ikään Kuhmoisissa sijaitsevan vuorijalavakohteen maanomistajan kanssa pohdittiin esiintymän hoidon tarvetta ja todettiin kuusen poistamisen edesauttavan vuorijalavan menestymistä.
Harjujen uhanalaiset lajit voivat jopa hyötyä hakkuista, kun hakkuiden seurauksena maanpinta rikkoutuu. Joutsassa sijaitsevalle kangasvuokkoesiintymälle suunnitellut harvennushakkuut voitiin toteuttaa, kun rajattiin kasvit säästettäviksi ja sovittiin hakkuutähteiden sijoittelusta.
Laajempialaisia luonnontilaisia alueita vaativia lajeja on turvattu metsänomistajan halutessa vapaaehtoisen metsien monimuotoisuusohjelma METSOn rahoituksella. Esimerkiksi haapariippusammalen ja hytymaljakkaan kasvupaikoille on tehty METSO-ohjelman mukaisia ympäristötukipäätöksiä. Pysyvää suojelua on hakenut muutama metsänomistaja.
Kuva: Keväisin hyytelömäisiä nyrkinkokoisia itiöemiä tuottava hytymaljakas vaatii järeän puuston tuomaa varjoa ja kosteaa pienilmastoa säilyäkseen. Esiintymiä on usein metsälakikohteilla purojen reunametsissä, jolloin niiden säilyttämiseen voi hakea ympäristötukea. (Johanna Hallman)
Lisätietoja:
Biologi Johanna Hallman, Keski-Suomen ELY-keskus, puh. 040 767 0719, [email protected]
Metsäasiantuntija Timo Nieminen, Metsäkeskus Keski-Suomi, puh. 020 772 7824, [email protected]
- Ympäristöhallinnon keräämä lajitieto metsäorganisaatioiden käyttöön – Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa tehostuu (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 23.11.2010)