Tiedotteet 2013

Etelä-Karjalan maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma on valmistunut

Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma tehtiin kuntien, vesihuoltolaitosten ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistyönä vuosien 2011 ja 2012 aikana.  Aiempi Etelä-Karjalan vesihuollon kehittämissuunnitelma on vuodelta 1998. Sen jälkeen alueen toimintaympäristössä on tapahtunut useita muutoksia, joiden vuoksi suunnitelman päivittäminen tuli ajankohtaiseksi. 

Kehittämissuunnitelma määrittää vesihuollon toiminnan tavoitetason erityisesti ylikunnallisen yhteistyön osalta ja ohjaa kuntien vesihuollon kehittämistä.

Työssä arvioitiin maakunnan vesihuollon nykytilaa ja kehittämistarpeita, selvitettiin erilaiset vaihtoehdot tavoitteet täyttävän kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun löytämiseksi sekä esitettiin suunnitelma maakunnan vesihuollon kehittämiseksi.

Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman tärkeimpiä painopistealueita ovat:

• Poikkeusolojen ja normaaliajan erityistilanteiden vedenhankinnan turvaaminen
• Jätevedenkäsittelyn tehostaminen ja vesistöhaittojen minimointi
• Lietteenkäsittely
• Hulevesien käsittely ja ns. kaupunkitulvien huomioiminen suunnittelussa
• Laitosten toimintavarmuuden turvaaminen
• Haja-astutusalueiden vesihuolto

Vesihuollon kehittämistarpeet

Etelä-Karjalan maakunnan vedenhankinnan keskeisimpiä kehittämistarpeita ovat vesilähteiden laadun parantaminen ja poikkeustilanteiden vedensaannin turvaaminen. Tällä hetkellä alueella turvaudutaan merkittäviltä osin ajoittain heikkolaatuisen pintaveden (Pien-Saimaa) käyttöön raakaveden lähteenä. Vaikka pintavettä käytetään ainoastaan Lappeenrannassa ja Imatralla, on sen osuus koko alueen vedenhankinnasta merkittävä (yli 40 %).

Joissakin Etelä-Karjalan kunnissa on veden riittävyysongelmia tilanteessa, jossa kunnan päävedenottamo on pois käytöstä.

Vesijohtoverkostot ovat jo monin paikoin huonokuntoisia ja tarvitsevat saneerausta. Alueen nykyinen saneerausvolyymi ei vastaa yleistä suositusta (2 % vuodessa).

Etelä-Karjalan jätevesien käsittely on yhä melko hajautunut viime vuosina tapahtuneesta keskittämisestä huolimatta. Puhdistamoiden lupaehtojen kiristyminen ja rakenteiden vanhentuminen sekä purkuvesistöjen suojelu asettavat haasteita etenkin pienten puhdistamoiden toiminnalle tulevaisuudessa. Toisaalta kuntien väliset etäisyydet ovat osin pitkiä ja jätevesimäärät pieniä, jolloin jätevesien johtaminen kunnasta toiseen ei välttämättä aina ole taloudellisesti kannattavaa.

Laskuttamattoman jäteveden määrä suunnittelualueella on merkittävä (kokonaisarvio n. 40 %). Laskuttamaton jätevesi koostuu putkistoon päässeistä sade- ja sulamisvesistä sekä pohjavesistä, joita pääsee verkostoon rikkoutuneiden putkien ja kaivojen kautta. Laskuttamattomasta jätevedestä aiheutuu puhdistamoille suuria virtaamavaihteluita, mikä heikentää puhdistusprosessien toimivuutta ja johtaa toisinaan ylijuoksutuksiin, ts. osin käsittelemättömän jäteveden johtamiseen purkuvesistöihin. Suuret vuotovesimäärät niin vesijohto- kuin viemäriverkostoissa vievät laitteiden ja verkoston kapasiteettia ja lisäävät käyttökustannuksia.

Keskeiset toimenpiteet

Suunnitelmassa esitetyn kuntakohtaisen toimenpideohjelman merkittävimpiä kohteita ovat:

• Taipalsaaren Pönniälänkankaan vedenottamo otetaan käyttöön (Lappeenranta)
• Uusi vedenottamo Vesioronkankaalle Hosniemeen (Imatra)
• Imatra ja Rautjärvi käynnistävät Laikon pohjavesitutkimukset yhteistyössä
• Ruokolahden Lampsiin ja Taipalsaaren vedenottamon kapasiteettia lisätään
• Lappeenrannan sisäisiä verkostoja yhdistetään rakentamalla tarvittavat yhdysvesiputket (4 kpl)
• Parikkala-Rautjärvi välille rakennetaan yhdysvesijohto mahdollisen siirtoviemärihankkeen yhteydessä
• Savitaipaleen jätevesien johtaminen Lappeenrantaan Kuolimon kuormituksen vähentämiseksi

Etelä-Karjalan ydinalueen jäteveden- ja lietteenkäsittelyn kehittämisratkaisut selviävät osin vasta sen jälkeen, kun Lappeenranta on valinnut uuden keskuspuhdistamon sijoituspaikan ja purkuvesistön.

Suunnitelmassa esitettyjen hankkeiden investointikustannukset aikajänteellä 2014–2050 ovat noin 120–160 miljoonaa euroa.

Etelä-Karjalan vesihuollon kehittäminen (ymparisto.fi)

Lisätiedot

Insinööri Esa Houni
P. 0295 029 233
[email protected]