Tiedotteet 2013

Mennyt kesä oli Keski-Suomessa sinilevien osalta melko tavanomainen (Keski-Suomen ELY-keskus)

Keski-Suomessa seurattiin menneenä kesänä levätilanteen kehittymistä 16 havaintopaikalla. Kohteet sijaitsevat ympäri maakuntaa. Viikoittainen havainnointi aloitettiin kesäkuussa ja se jatkui syyskuun viimeiselle viikolle asti.

Seuranta-aikana levää havaittiin viidellä havaintokohteella. Havainnot ovat elokuulta. Sinilevää esiintyi Pääjärven, Saarijärven, Kyynämöisen, Päijänteen Jämsän havaintopaikoilla ja Hankasalmen Kuuhankavedellä. Pääsääntöisesti kohteilta on todettu leväkukintoja myös edellisinä vuosina. Yhdellätoista kohteella levää ei havaittu lainkaan koko kesänä.

Leväseuranta toteutettiin Keski-Suomen  elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen), Suomen ympäristökeskuksen SYKEn ja vapaaehtoisten havainnoitsijoiden yhteistyönä. Havainnoitsijat ovat ympäristö- ja terveysviranomaisia sekä yksittäisiä kansalaisia.

Yleisöhavaintoja runsaasti kesä-heinäkuun vaihteessa

Keski-Suomen ELY-keskus ottaa vastaan myös yleisön tuomia näytteitä ja ilmoituksia levähavainnoista. Kansalaisten ensimmäiset ilmoitukset sinileväkukinnoista tehtiin Keski-Suomen ELY-keskukselle kesäkuun puolivälin jälkeen, ja vilkkain yksittäinen viikko oli kesäkuun lopulla.  2000-luvulla keskimäärin eniten yleisönäytteitä on tullut kesä-heinäkuun vaihteessa. Menneenä kesänä levänäytteitä tuli lähinnä kesäkuun lopulla ja heinäkuussa sekä yksittäiset havainnot syyskuun aikana.

Kukintaa muodostaneet sinilevälajit ovat olleet hyvin tyypillisiä ja vuosittain esiintyviä, ja ne kuuluvat pääosin sukuihin Anabaena, Microcystis ja Woronichinia. Keski-Suomen ELY-keskuksessa on kesän aikana mikroskopoitu kymmenkunta näytettä. Havaintoja on tullut erityyppisistä vesistä, niin karummista kuin rehevimmistäkin järvistä.

Sinilevien esiintyminen järvillä vaihtelee pitkälti sääolojen mukaan

Sinileviä esiintyy kaikenlaisissa vesissä, mutta pintakukinnan muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät. Tyypillisesti sinileviä pidetään rehevien järvien ongelmana, mutta myös karuissa vesissä voi esiintyä sinilevien muodostamaa kukintaa edellyttäen, että ravinteiden määrä järvessä on riittävä. Lämmin ja tyyni sää edesauttavat sinilevien pintakukinnan muodostumista.

Menneenä kesänä joidenkin järvien osalta aiheutti ihmetystä kukinnan aikainen ajankohta kesäkuun puolella, mutta lämmin kevät ja alkukesä vauhdittivat todennäköisesti kukinnan aikaistumista tältä osin. Keskimäärin vuosina 1998–2012 Keski-Suomessa runsaimmat kukinnat valtakunnallisilla havaintopaikoilla ovat olleet kesä-heinäkuun vaihteessa. Kansalaisten ilmoituksia on puolestaan tullut keskimäärin eniten heinäkuun aikana.

Veden tummumisesta yksittäisiä havaintoja

Keski-Suomen ELY-keskukseen tuli kesän alussa muutamia soittoja veden tummumisesta Pohjois-Päijänteellä ja Keiteleellä. Veden tummuminen on todettavissa mm. järvien väriarvojen kohoamisena sekä kemiallisen hapenkulutuksen lisääntymisenä.  Vastaava ilmiö on havaittu myös muualla Keski-Suomessa. Ainakin osittaisena syynä tähän voidaan pitää valumien kasvua, jonka myötä myös vesistöihin tulevien huuhtoutumien määrä kasvaa mm. humuksen osalta.

Vesien tilaa seurataan Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta noin 120 havaintopaikalla vuosittain. Sen lisäksi eri toimijat seuraavat vesien tilaa mm. ympäristölupaan liittyvien velvoitteiden kautta.

Lisätietoja

Limnologi Arja Koistinen, puh. 0295 024 760, [email protected]

• Valtakunnallinen leväyhteenveto 2013 (syke.fi)
• Keski-Suomen ELY-keskuksen leväsivut (ely-keskus.fi)
• Levätilanne Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella (jarviwiki.fi)