Tiedotteet 2013

TASO-hankkeen tulokset tuovat lisää tietoa metsätalouden ja turvetuotannon vesistökuormituksesta (Keski-Suomen ELY-keskus)

Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmevuotinen, valtakunnallinen TASO-hanke päättyy vuoden 2013 lopussa. Sen tuloksia esiteltiin päätösseminaarissa maanantaina 11.11. Jyväskylässä.

Hankkeessa on edistetty turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelua mm. tuottamalla tietoa turvetuotannon ja metsätalouden vesistökuormituksesta, päivittämällä vesiensuojelun suosituksia ja kehittämällä vesiensuojelun omavalvontaa. Käytännön toimet keskittyivät Saarijärven reitille, missä mm. kerättiin vedenlaadun seuranta-aineistoa ja kokeiltiin vesiensuojelutoimenpiteitä käytännössä. Alan toimijoille ja yleisölle järjestettiin koulutus- ja tiedotustilaisuuksia Jyväskylässä, Karstulassa, Kyyjärvellä, Saarijärvellä ja Uuraisilla. Hankkeen päärahoittajia ovat olleet ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Hankkeeseen ovat osallistuneet myös Keski-Suomen Liitto, Saarijärven reitin kuntia, Suomen Metsäkeskus ja Vapo.

Päätösseminaarissa luotiin katsaus TASO-hankkeessa toteutettuihin toimiin, esiteltiin viimeisimpien osahankkeiden tuloksia mm. kiintoaineen ja humuksen kulkeutumisesta ja seurantamenetelmistä sekä kerrottiin alustavia tuloksia vedenlaadun seurannasta ja kuormituslaskelmista. TASO-hankkeen automaattinen vedenlaadun seuranta jatkuu vielä vuoden 2013 loppuun saakka. Kaikki hankkeen tulokset kootaan loppuraporttiin, joka julkistetaan Jyväskylässä 10.4.2014.
 
Uusia ohjeita ja työkaluja vesiensuojeluun

TASO-hankkeessa on kehitetty monipuolisesti metsätalouden vesiensuojelun ohjeita, työkaluja ja toimintamalleja suunnittelijoiden ja töiden toteuttajien tarpeisiin. Hanke on tuottanut uusimpaan tutkimustietoon ja käytännön kokemuksiin perustuvat kunnostusojituksen, kannonnoston, maanmuokkauksen, lannoituksen ja puunkorjuun vesiensuojelusuositukset ja -ohjeet sekä ohjeet laskeutusaltaiden mitoitukseen. Myös kunnostusojituksen vesiensuojelusuunnitelman laadintaan ja vesilain edellyttämän ojitusilmoituksen tekemiseen on laadittu selkeät ohjeet ja lomakkeet.

Näiden lisäksi TASO-hankkeessa on kehitetty omavalvontamallit maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen työn laadun seurantaan. Hankekohtaisen vesiensuojelun lisäksi TASO-hankkeessa on kehitetty valuma-aluetasoisen suunnittelun apuvälineeksi uusi laskentatyökalu, jolla voidaan tunnistaa kuormittavat metsätaloustoimenpiteet sekä ennakoida kuormituksen muutoksia ja vesiensuojelun toimenpiteiden vaikutusta. TASO-hanke on saavuttanut merkittäviä tuloksia vesiensuojelun kehittämisessä, mutta tulosten vieminen käytäntöön on vielä kesken ja uusia kehittämistarpeita on näköpiirissä.

Turvetuotannon osalta TASO-hankkeessa on selvitetty vesiensuojelutoimenpiteiden kuten kasvillisuuskenttien ja kosteikkojen, ojittamattoman pintavalutuskentän ja pienkemikaloinnin
tehoa sekä tuotettu tietoa näistä menetelmistä. Lisäksi on kehitetty turvetuotannon vesiensuojelun omavalvontaa ja koulutusta erityisesti pientuottajille ja urakoitsijoille mm. järjestämällä koulutustilaisuuksia ja laatimalla lomake ja ohjeistus pientuottajien omavalvontaan. Koulutuspaketti turvetuotannon vesiensuojeluun valmistuu loppuvuodesta. Turvetuotannon kuormituksen laskennalle ei ole ollut käytössä yhtenäistä menetelmää. Hankkeessa on laadittu laskentaohjesuositus, jolla pyritään tarkentamaan ja yhtenäistämään turvetuotannon päästölaskelmia.

Vedenlaadun ja kuormituksen seuranta

Hankkeessa tehdyissä mittauksissa keskityttiin turvetuotantoalueilta ja metsätalousalueilta lähtevän veden laadun seurantaan. Seurannassa oli kolme turvetuotantoaluetta ja kolme metsätalousaluetta. Turvetuotantoalueilla käytettyjä vesiensuojelutoimenpiteitä olivat  vesiensuojelun perusrakenteiden lisäksi ojittamaton pintavalutuskenttä, kasvillisuuskenttä ja kosteikko. Metsätalouden osalta seurattiin vanhalta metsäojitusalueelta, kunnostusojitusalueelta ja hakkuualueelta tulevan veden laatua sekä kunnostusojitusalueen alapuolisen kosteikon pidätystehoa. Vertailukohteena oli vastaava luonnontilainen alue.

Vesinäytteistä mitattiin 13 muuttujaa, tärkeimpinä kiintoaineen, liukoisen orgaanisen hiilen, kemiallisen hapenkulutuksen ja ravinteiden pitoisuudet. Näistä liukoisen orgaanisen hiilen määrä ja kemiallinen hapenkulutus kuvastavat veden humuspitoisuutta. Perinteisen vesinäytteenoton rinnalla hankkeessa käytettiin automaattista, jatkuvatoimista vedenlaadun mittaustekniikkaa virtaaman ja keskeisten pitoisuusmuuttujien seurannassa. Jatkuvatoiminen mittaaminen katsottiin tärkeäksi, koska kiintoaine- ja humuskuormituksen ajallinen vaihtelu oletettiin hyvin laajaksi. Tästä syystä perinteinen, kertanäytteisiin perustuva seuranta on kyseenalaistettu kokonaiskuormituksen arvioinnissa epäluotettavuutensa takia.

Hankkeen mittaustulosten perusteella automaattinen mittaaminen tuottaa huomattavasti tarkemman käsityksen kuormituksesta ja sen vaihteluista. Vedenlaadun automaattinen mittaaminen luonnonolosuhteissa on vielä tekniikaltaan kehittyvää ja mittaamiseen liittyy monenlaista epävarmuutta.  Yleistyäkseen jatkuvatoiminen, automaattinen mittaus vaatii vielä menetelmien kehittämistä ja yhdenmukaistamista. Se ei myöskään poista perinteisen vesinäytteenoton tarvetta, sillä laboratoriomittauksia tarvitaan mm. mittareiden kalibrointiin.

Tulvahuiput ongelmallisia

Veden virtaamassa on suurta vuodenaikaista ja vuosittaista vaihtelua. Joinakin vuosina kesäiset rankkasateet voivat saada aikaan kevättulvaan verrattavan virtaaman. Kiintoainekuormitus seurailee yleensä virtaamalukemia, mutta kuormituksen "piikit" osoittautuivat TASO-hankkeen jatkuvatoimisessa seuranta-aineistossa vastaavia virtaamahuippuja selvästi lyhytkestoisemmiksi. Virtaamahuippujen aikana kulkee suuri osa koko vuoden vesimäärästä ja kuormituksesta. Juuri näiden huippujen aikaisen kuormituksen tavoittaminen on ollut merkittävä ongelma vesinäytteisiin perustuvassa seurannassa. TASO-hankkeen mittauskohteilla suurin kiintoainekuormitus (40‒50 % vuosikuormituksesta) tuli kevättulvien aikaan. Myös syksyn virtaamien osuus oli huomattava.

Hankkeessa jatkuvatoimisten mittareiden avulla seuratuista kohteista suurin kiintoainekuormitus mitattiin turvetuotantoalueelta, jonka vesiensuojelumenetelmänä on ns. kasvillisuuskenttä. Tämä kasvillisuuskenttä on kehityksensä alkuvaiheessa (perustettu 2011), joten sen pidätyskyky on vielä alhainen. Alustavien laskelmien mukaan kyseisen alueen kiintoainekuormitus (kg/ha) oli noin kymmenkertainen luonnontilaiseen verrokkialueeseen verrattuna.

Turvetuotantoalueella, jossa vesiensuojelutoimenpiteenä on ojittamaton pintavalutuskenttä, päästiin lähelle luonnontilaisen alueen kuormitusarvoja. Tosin tulva-aikojen ohijuoksutusten ja kentän vesipumpun talvisen jäätymisen takia kuormitusluvut etenkin tällä kohteella jäivät aliarvioiksi. Hyvin toimiessaan ojittamaton pintavalutuskenttä pidättää kiintoainetta turvetuotantoalueella 50‒70 %.

TASO-hankkeessa seuratuilla turvetuotantoalueilla tulvien aikaisten virtaamien hallinta ei onnistunut millään kohteella, minkä takia esitetyt kuormitusarviot ovat näiltä osin aliarvioita. Vastaavasti seurattujen metsätalouskohteiden keskimääräinen kuormitus oli noin kaksinkertainen luonnontilaiseen alueeseen verrattuna, tosin kohteiden välinen vaihtelu on suurta. Myös metsätalouskohteilla havaittiin lyhyitä, tulvahuippujen aikaisia mittauskapasiteetin ylittäviä tai mittauspisteet ohittavia virtauksia. Liukoisen orgaanisen humuksen pidättämiseen nykyisin käytössä olevat vesiensuojelutoimenpiteet, pienkemikalointia lukuun ottamatta, eivät TASO-hankkeen aineiston perusteella näytä kykenevän. Tämä tukee aikaisempien tutkimusten tuloksia.


Lisätietoja:

TASO-hanke: Pia Högmander, hankekoordinaattori, Keski-Suomen ELY-keskus
p. 0295 024 864, [email protected]

Metsätalouden vesiensuojelu: Leena Finér, professori, Metla
p. 050 391 3067, [email protected]

Turvetuotannon vesiensuojelu: Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, Suomen ympäristöntutkimuskeskus, p. 0295 251 154, [email protected]

Turvetuotannon laskentaohjesuositus: Sirkka Tattari, hydrologi, Suomen ympäristöntutkimuskeskus, p. 020 490 2240, [email protected]

Lue lisää:
TASO-hanke