Leväseuranta alkaa taas Keski-Suomessa (Keski-Suomen ELY-keskus)

Valtakunnallinen sinileväseuranta on alkanut kuluvalla viikolla. Keski-Suomessa havainnoijat tarkkailevat levätilannetta viikoittain 16 järvellä ympäri maakuntaa. Havaintotiedot julkaistaan Järviwiki-verkkopalvelussa (www.jarviwiki.fi) aina torstaisin. Viikkoseuranta jatkuu syyskuun loppuun asti. Ensimmäisellä seurantaviikolla on tähän mennessä ilmoitettu havaintotiedot 15 järven levätilanteesta. Yhdelläkään havaintopaikalla ei ole todettu sinilevää.

Asiantuntijoiden levätilannetietojen lisäksi Järviwikiin kootaan myös yleisön levähavaintoja. Kuka tahansa voi perustaa verkkopalveluun oman havaintopaikan ja tallentaa palveluun havaintojaan levätilanteesta "Kansalaisten levähavaintoja" -sivulle. Levähavaintoja voi lähettää myös Levävahti-nimisellä älypuhelinsovelluksella siitä pisteestä, missä puhelin sijaitsee. Havainnot näkyvät sitten kartalla Järviwikissä. Kansalaiset voivat tallentaa levähavaintojaan Järviwikiin myös merialueilta.

Levänäytteitä ja ilmoituksia voi toimittaa myös Keski-Suomen ELY-keskukseen. Näytteiden tuonnista ja ajankohdasta on hyvä sopia erikseen.

Olosuhteet vaikuttavat leväkukintojen esiintymiseen

Tulevan kesän levätilannetta on vaikea ennustaa. Pitkään jatkuva lämmin ja tyyni sää voi lisätä sinilevien esiintymistä, mutta leväkukinnan voimakkuudessa voi esiintyä ajallista ja paikallista vaihtelua.

Rehevät ja ravinnerikkaat vesistöt ovat tyypillisesti alttiimpia sinileväkukintojen muodostumiselle, mutta kukinnat ovat mahdollisia myös karummissa vesistöissä. Runsaat sateet kesän aikana saattavat myös huuhtoa maalta lisää ravinteita vesistöihin ja aiheuttaa leväkukintoja. Myös tuuliolosuhteet vaikuttavat osaltaan leväesiintymän liikkumiseen vesistöissä, esimerkiksi kasaamalla esiintymän lautaksi vain tiettyyn vesistön osaan.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on useina kesinä tehnyt leväennusteita merialueille. SYKE jatkaa tänä kesänä viime kesänä alkanutta leväennusteiden tuottamista myös järville. Kehitteillä on ennustemalli, joka tällä haavaa kuvaa lähinnä sitä, onko leväkukinnan riski suurempi tai pienempi kuin keskimäärin aikaisempina vuosina. Suurimpien järvien ennusteet julkaistaan Järviwikissä; Keski-Suomen järvistä mukana ovat Päijänne ja Keitele.

Leväveden kanssa on syytä olla varovainen

Osa sinilevistä tuottaa ihoa ärsyttäviä yhdisteitä sekä hermo- tai maksamyrkkyjä, jotka aiheuttavat erilaisia oireita. Mikäli voimakasta leväkukintaa havaitaan, ei lasten ja kotieläinten pääsyä veteen suositella. Lisäksi herkkäihoiset ja allergiset voivat saada silmä- tai iho-oireita lievimmistäkin leväesiintymistä.

Leväpitoista vettä ei myöskään tule käyttää löylyvetenä, sillä levämyrkyt kestävät korkeitakin lämpötiloja, ja löylyvedestä vapautuvat höyryt saattavat aiheuttaa hengitysteiden oireita.

Kun levää ei ole enää lauttoina tai -sakkana, voi uimaan taas mennä ja vettä voi käyttää löylyvetenä. Talousvedeksi vettä ei kuitenkaan suositella.

Myös siitepöly saattaa värjätä vettä. Siitepöly on väriltään kellertävää ja on usein sekoittuneena koko vesipatsaaseen, kun taas leväkukinnot kelluvat veden pinnalla. Limalevä taas tuntuu uimarin iholla saippuamaiselta kalvolta, joka kuivuessaan kiristää ihoa ja saattaa aiheuttaa voimakasta kutiavaa punoitusta iholle uinnin jälkeen. Limalevää esiintyy yleensä humusvesissä. Levä ei kuitenkaan ole myrkyllistä.

• Levätilanne Keski-Suomessa (Järviwiki-verkkopalvelu)
• Valtakunnallinen levätilanne (Järviwiki-verkkopalvelu) 
• Kansalaisten levähavainnot (Järviwiki-verkkopalvelu)
• Sinilevän tunnistaminen (ymparisto.fi)
• Ohjeita sinileväesiintymän varalle (ymparisto.fi)

Lisätietoja:

Limnologi Arja Koistinen, puh. 0295 02 4760, [email protected]

Harjoittelija Leena Nikolajev-Wikström, puh. 0295 02 4888, [email protected]