Tiedotteet 2014

Vakkasuomalaisten mielestä suurimmat liikenneturvallisuusongelmat löytyvät kuskien korvien välistä (Varsinais-Suomen ELY-keskus)

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta käynnistyi kesäkuussa 2014. Kesän ja syksyn aikana työssä on keskitytty nykytilan ongelmien kartoittamiseen kyselyiden, haastatteluiden ja onnettomuusanalyysien perusteella. Vakka-Suomen seudulla on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä 498 henkilövahinkoon johtanutta liikenneonnettomuutta. Asukaslukuun suhteutettuna seudulla tapahtuu selvästi enemmän kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneita liikenneonnettomuuksia kuin maassa keskimäärin. Nuorten onnettomuusriski on moninkertainen väestön keskiarvoon nähden. Liikennekäyttäytyminen ja muut inhimilliset riskitekijät ovat merkittävin yksittäinen tekijä liikenneonnettomuuksien taustalla. Suurin liikenneturvallisuusongelma kyselyiden vastaajien mielestä on kuskin korvien välissä, ei tie- tai katuympäristössä. Inhimillisten kärsimysten ohella liikenneonnettomuuksista aiheutuu kunnille vuosittain neljän miljoonan euron kustannukset.
 

Vakka-Suomen seudun liikenteessä on kuollut 32 ihmistä viimeisen kymmenen vuoden aikana

Vakka-Suomen seudulla on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä 498 henkilövahinkoon johtanutta liikenneonnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa on menehtynyt 32 henkilöä ja loukkaantunut noin 600 henkilöä. Viimeisen viiden vuoden aikana henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut vuosittain keskimäärin 46 kpl. Onnettomuuksissa on kuollut keskimäärin neljä henkilöä ja loukkaantunut 53 henkilöä vuodessa. Loukkaantuneista reilu kymmenes on ollut niin sanottuja vakavia loukkaantumisia. Loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien määrä on viime vuosikymmeninä ollut selvässä laskussa. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrää ei ole kuitenkaan onnistuttu vähentämään. Asukaslukuun suhteutettuna seudulla tapahtuu selvästi enemmän kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneita liikenneonnettomuuksia kuin maassa keskimäärin. Myös onnettomuuksien vakavuusaste on keskimääräistä korkeampi.

Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien taustalla on usein riskikäyttäytymistä

Liikennekäyttäytyminen ja muut inhimilliset riskitekijät ovat merkittävin yksittäinen tekijä liikenneonnettomuuksien taustalla. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien analyysien mukaan Vakka-Suomen seudulla tapahtuneissa kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuljettaja on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena lähes joka kolmannessa onnettomuudessa ja merkittävää ylinopeutta ajoi reilu kolmannes onnettomuuskuljettajista. Tyypillisimmät välittömät riskitekijät onnettomuuksien taustalta ovat seuraavat: ajoneuvon käsittelyvirheet tai ajotoiminnot (40 %), osallisen ennakointi ja arviointivirheet (20 %) ja osallisen havaintovirheet (20 %). Taustariskeistä inhimilliset riskitekijät muodostavat noin puolet, liikkumisvälineeseen liittyvät riskit vajaan kolmanneksen ja liikenneympäristöön liittyvät riskitekijät noin neljänneksen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana turvavyön käyttö olisi pelastanut kuolemalta seitsemän henkilöä. Pyöräilykypärän käyttö olisi puolestaan pelastanut kuolemalta kaksi henkilöä ja heijastin yhden hengen.

Valtatiellä 8 ja kantatiellä 43 tapahtuu viidennes seudun henkilövahinko-onnettomuuksista – suurimmat haasteet seutu- ja yhdystieverkolla ja taajama-alueilla

Vakka-Suomen seudun vilkkaimmat maantiet, valtatie 8 ja kantatie 43, muodostavat viidenneksen seudulla tapahtuvista henkilövahinko-onnettomuuksista ja reilun neljänneksen kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Viimeisen viiden vuoden aikana pääteillä on tapahtunut viisi kuolemaan johtanutta onnettomuutta, kaikki Laitilassa valtatiellä 8.  Pääteiden ongelmina ovat yksittäisonnettomuudet, kohtaamisonnettomuudet ja risteysonnettomuudet. Seudun muilla maanteillä tapahtuu 42 % ja katu-/yksityistieverkolla 37 % henkilövahinko-onnettomuuksista. Seutu- ja yhdystieverkon haasteena ovat yksittäisonnettomuudet eli tieltä suistumiset (noin puolet onnettomuuksista), joiden taustalla on useimmiten tietoista riskinottoa ja välinpitämättömyyttä, kuten korkeita ajonopeuksia, päihteiden käyttöä ja väsyneenä ajamista. Taajama-alueilla ratkaistavina ongelmina ovat mopo-, jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuudet (noin puolet onnettomuuksista) sekä risteysonnettomuudet.

Tyypillinen onnettomuuden uhri on nuori, joka on liikenteessä mopolla, moottoripyörällä tai henkilöautolla

Seudun liikenneonnettomuuksissa kuolleista ja loukkaantuneista noin puolet on ollut liikenteessä henkilöautolla, kuljettajana tai matkustajana. Liikenneonnettomuuksissa kuolleista 74 % on ollut liikenteessä autolla. Mopoilijat ja moottoripyöräilijät muodostavat uhreista 27 % ja jalankulkijat ja pyöräilijät 13 %. Koko maahan verrattuna mopo- ja moottoripyöräonnettomuuksien määrä korostuu Vakka-Suomen seudulla. Nuoret, 15–24-vuotiaat, muodostavat 39 % liikenteessä kuolleista ja loukkaantuneista, vaikka ikäryhmän osuus väestöstä on vain 12 %. Korkein onnettomuusriski on ikäryhmällä 15–17-vuotiaat. Tämän ikäryhmän onnettomuuksista 85 % tapahtuu mopolla tai moottoripyörällä liikuttaessa.

Nuorten aikuisten, 18–20-vuotiaiden, onnettomuusriski on niin ikään moninkertainen väestön keskiarvoon nähden. Tämän ikäryhmän onnettomuuksista pääosa (85 %) tapahtuu henkilöautolla liikuttaessa ja ikäryhmän edustajat muodostavat neljänneksen henkilöautolla ajaessaan kuolleista ja loukkaantuneista.

Ylinopeudet, vaaralliset ohitukset ja suojatieturvallisuus asukkaiden huolena

Asukkaiden näkemyksiä ja kokemuksia liikenneturvallisuudesta kysyttiin elo-syyskuussa. Vastauksia saatiin yli 700 kpl. Yleisimmiksi ja vakavimmiksi rikkeiksi koetaan ylinopeudet, varomattomuus, piittaamattomuus, liian lyhyet turvavälit ja suojateiden turvattomuus. Vastaajista 80 % oli sitä mieltä, että syynä rikkomuksiin on välinpitämättömyys, kiire, liikennesääntöjen osaamispuutteet tai kokemattomuus, eli suurin ongelma vastaajien mielestä on kuskin korvien välissä, ei tie- tai katuympäristössä. Riskialteimpina liikkujaryhminä vastaajat pitivät alakoululaisia ja 18–24-vuotiaita. Kulkumuodoista heikoimmassa asemassa ovat mopoautot, polkupyörät ja mopot. Asukaskyselyyn vastanneiden perusteella turvavyön käyttö seudulla on koko maan tasoa paremmalla tasolla, mutta heijastimen ja etenkin pyöräilykypärän käyttö on heikolla tasolla. Kulkumuodoittain arvioituna sekä jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen että autoilun olosuhteita pidettiin selvästi huonompina kuin koko maassa. Vertailussa erottuivat erityisesti heikompina pidetyt pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteet.

Koululaisten turvavälineiden käyttö laskee dramaattisesti ikävuosien myötä

Lasten ja nuorten näkemyksiä liikenneturvallisuudesta kysyttiin syyskuun aikana ja kyselyyn vastasi 1 300 ala- ja yläkoululaista. Valtaosa kyselyyn vastanneista lapsista kokee koulumatkansa turvalliseksi. Turvattomaksi koulumatkan kuitenkin kokee 12 prosenttia alakoululaisista ja kuusi prosenttia yläkoululaisista. Tienylitykset, vilkasliikenteiset risteykset ja pyörätien puute olivat yleisimmin mainittuja tekijöitä turvattomuuden kokemuksen taustalla.

Kyselyn perusteella turvavälineiden käyttö laskee dramaattisesti ikävuosien myötä. Yläkoululaisista pyöräilykypärää ilmoitti käyttävänsä vain 11 %. Myös mopoautojen turvavyön käytössä on hälyttävä ero verrattuna autojen turvavyön käyttöön.

Yläkoululaisista pojista 59 % ja tytöistä 20 % kertoi omistavansa omistaa mopon tai mopoauton ja yli kolmannes kertoi virittäneensä kulkuvälinettään. Liki puolet mopoilijoista ja mopoautoilijoista on joskus kaatunut ajoneuvollaan. Mopoilijoiden ja mopoautoilijoiden vastausten mukaan heidän suurin liikennekäyttäytymisongelma on ylinopeudet: mopoilijoista puolet ja mopoautoilijoista neljännes kertoo ajavansa usein ylinopeutta.

Alakoululaiset kokevat kouluissa annetun liikennekasvatuksen riittäväksi, mutta yläkoululaisten mielestä sitä voisi olla enemmänkin: mitä vanhemmaksi oppilas tulee, sitä enemmän kaivataan opetusta. Myös liikenneturvallisuusasioiden käsittelyä etenkin yhdessä vanhempien kanssa olisi hyvä lisätä. Etenkin lapsen omaan koulumatkaan liittyvien turvallisuuskysymysten käsittelyssä on parannettavaa. Ylipäänsä vanhempien vastuuta liikennekasvatuksessa ja roolia esimerkinnäyttäjinä tulisi korostaa.

Liikenneonnettomuuksista aiheutuu kunnille vuosittain neljän miljoonan euron kustannukset

Liikenneturvallisuuden parantaminen tuottaa monia hyötyjä niin yhteiskunnan kuin yksilön näkökulmasta tarkasteltuna. Liikenneonnettomuudet aiheuttavat inhimillisiä kärsimyksiä paitsi niiden uhreille myös heidän lähipiirilleen. Monille liikenneonnettomuudessa saatu vamma aiheuttaa pysyvän invaliditeetin tai muun elinikäisen haitan. Inhimillisen kärsimyksen ohella liikenneonnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle huomattavia taloudellisia kustannuksia. Vakka-Suomen seudulla tapahtuvista liikenneonnettomuuksista aiheutuu vuosittain noin 24 miljoonan euron kustannukset, josta kuntien maksettavaksi lankeaa noin 4 miljoonaa euroa. Myös koetun turvallisuuden parantaminen on tärkeää.  Koettu liikenneturvallisuus ja turvattomuuden tunne liikenteessä on keskeinen osa ihmisten kokonaishyvinvointia ja vaikuttaa niin ihmisten elämänlaatuun, elinympäristöjen viihtyisyyteen kuin liikkumisvalintoihin.
 

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta käynnistyi kesäkuussa 2014. Työtä tehdään seudun kuntien (Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Uusikaupunki, Vehmaa), Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Liikenneturvan ja poliisin yhteistyönä. Kesän ja syksyn aikana työssä on keskitytty nykytilan ongelmien kartoittamiseen kyselyiden, haastatteluiden ja onnettomuusanalyysien perusteella. Seuraavaksi suunnittelutyössä asetetaan tavoitteet ja painopistealueet sekä käynnistetään toimenpiteiden suunnittelu. Suunnitelma valmistuu keväällä 2015.
 

Lisätietoja suunnitelman laadinnasta antavat:

Kustavi, Jarmo Leinonen, [email protected], p. 044 706 2023

Laitila, Tapani Kokemäki, [email protected], p. 02 8501 6309

Pyhäranta, Pauliina Sarilo, [email protected], p. 044 738 3413

Uusikaupunki, Helena Lindström, [email protected], p. 050 520 4449

Vehmaa, Ari Koskinen, [email protected], p. 02 4393 702

Jaakko Klang, Varsinais-Suomen ELY-keskus, [email protected], p. 0400 824207

Juha Heltimo, Projektipäällikkö, Strafica Oy, [email protected], p. 050 369 4604

 

Kattavat nykytilan tarkastelut löytyvät osoitteesta (30.11.asti):

http://files.strafica.fi/vakkalitu/