Tiedotteet 2014

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi Hämeessä (Hämeen ELY-keskus)

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi 2.6 ja päättyy syyskuun lopussa. Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan Järviwiki -verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin. Seurannan ensimmäisellä viikolla yhdelläkään Hämeen seurantapaikalla ei havaittu sinilevää.

Havaintopaikkoihin kaksi muutosta

Hämeen havaintopaikkoihin on viime vuodesta tullut kaksi muutosta. Asikkalassa Vesijärven Pirppulan uimaranta on jäänyt seurannasta pois ja Hattulassa Lehijärvellä havainnointi tapahtuu eri paikassa kuin aiemmin. Paikka on siirretty Sattulaan järven etelärannalle. Yhteensä Hämeessä on 18 seurantapaikkaa. Niistä useimmat ovat yleisiä uimarantoja. Lista havaintopaikoista ja viikoittainen levätilanne kullakin paikalla ovat nähtävillä Järviwikissä.

Levähavainnoitsijoina toimivat lähinnä kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. He käyvät viikoittain samoilla havaintopaikoilla ja arvioivat silmämääräisesti levien runsauden. Jos levää on runsaasti tai erittäin runsaasti, otetaan havaintopaikalta näyte.

Suomen ympäristökeskus laatii viikolta 23 alkaen viikkokatsauksen ja kartan koko valtakunnan levätilanteesta. Valtakunnalliset leväkatsaukset julkaistaan torstaisin kello 13:een mennessä ympäristöhallinnon www-sivuilla. Hämeen ELY-keskuksen alueen havainnointipaikkojen levätilannetta voi seurata viikoittain päivitettävältä levätilannekartalta. Lisäksi Hämeen Ely-keskus tiedottaa tarpeen ja harkintansa mukaan oman alueensa levähavainnoista. Katsaukset löytyvät Hämeen ELY-keskuksen verkkosivuilta (linkki alla).

Sinilevät alkukesällä pinnan alla

Sinileviä on järvivesissä keväästä asti, vaikka niitä ei silloin, eikä vielä alkukesällä näy veden pinnalla. Sinilevät kykenevät alkukesän kasvuvaiheessa pysyttelemään kaasurakkuloiden avulla kasvamisen kannalta optimaalisella syvyydellä. Silloin järven pinnalla on sinilevien kasvun kannalta liian voimakas valaistus. Sen vuoksi ne ovat syvemmällä, joten niitä ei havaita ihmisen silmin. Kun sinilevä vanhenee, se menettää kykynsä pysytellä tietyssä syvyydessä.  Sinilevien vanheneminen ajoittuu usein loppukesään, koska ne kasvavat hitaasti muihin leviin verrattuna.

Vanhenevaa sinilevää voi kohota pinnalle tyynellä säällä heinä - elokuussa, joskus jo kesäkuun lopussa. Kun aiemmin syvemmällä vedessä hajallaan kasvanut sinilevä kerääntyy pintaan, sen saattaa havaita paljain silmin.  Tästä johtuu, että sinilevät näyttävät usein loppukesän tyyninä hellepäivinä runsastuvan.  Tuulisella säällä tuuli sekoittaa levän sekaisin vesimassaan. Silloin levää ei nouse pintaan, eikä sitä huomata. Tuuli voi kerätä pinnalle nousutta levää laajoilta vesialueilta johonkin tuulen alapuoliseen rantaan. Näin levää voi kertyä yhteen paikaan runsaasti, mutta aiemmin kesällä sama leväbiomassa on kasvanut hajallaan järvessä pinnan alla. Tämän vuoksi levää ei yleensä huomata alkukesällä.

Puiden siitepölyä runsaasti vedessä

Viime viikkoina ilmassa on ollut erittäin runsaasti koivun ja havupuiden siitepölyä ja sitä on kertynyt monin paikoin runsaasti järvien pinnalle. Siitepöly saattaa muodostaa rantavesiin vaaleankeltaisia lauttoja, kun se kulkeutuu aallokon mukana rantaan. Sen häviäminen rantavedestä saattaa kestää useita päiviä. Havupuiden siitepöly aiheuttaa vain harvoin allergiaoireita. Uiminen runsaan siitepölyn seassa ei silti ole suositeltavaa. Siitepölyn hajotessa voi syntyä lyhytaikaisia hajuhaittoja.

Lisätietoja

Hydrobiologi Petri Horppila, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 182

Tiedotus

Riitta Turunen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 173

Levätilannesivu