- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Tiedotteet 2015
Joulukuun vesitilanne sekä vuoden 2014 yhteenveto (Pohjois-Karjalan ELY-keskus)
Joulukuu oli tavanomaista leudompi ja sateisempi
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan joulukuun keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi lähes koko maassa. Kuukauden alkupuolisko oli harvinaisen leuto. Joulun aikaan sattui kylmä sääjakso, jolloin Pohjois-Karjalan maakunnan suuret järvet jäätyivät kokonaan. Kylmä jakso jäi lyhyeksi, sillä aivan kuukauden lopussa sää lauhtui voimakkaasti ja lämpötila kohosi vuorokaudessa monin paikoin yli 20 astetta.
Suurimmassa osassa Pohjois-Karjalan maakuntaa oli joulukuussa tavanomaista sateisempaa. Kuukauden sademäärä vaihteli 55 – 62 mm, kun tavallisesti joulukuussa sataa 51 mm. Vuodenvaihteessa lunta oli maakunnassamme 20 – 35 cm. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lumensyvyys oli lähes normaali. Lumenvesiarvo vaihteli joulukuun lopussa 40 - 59 mm, kun se vuodenvaihteessa on keskimäärin 60 mm.
Järvien vedenpinnat nousivat yleisesti ottaen joulukuun aikana. Pielisen vedenpinta nousi 7 cm joulukuun aikana ja kuukauden lopussa vedenkorkeus vastaa ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa.
Orivesi-Pyhäselän vedenpinta nousi Arvinsalmen asteikon mukaan 4 cm joulukuun aikana. Kuukauden lopussa vedenkorkeus oli kuitenkin 11 cm ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta alempana.
Viinijärven vedenkorkeus oli vuodenvaihteessa 3 cm ajankohdan keskiarvoa alempana.
Poikkeuksena muista ovat Ruunaa ja Kajoonjärvi, joiden vedenpinnat olivat joulukuun lopussa tavanomaista ylempänä. Edellinen 6 cm ja jälkimmäinen 12 cm.
Viimeisimmän ennusteen mukaan Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus nousee tämän hetkisestä korkeudesta vielä noin 10 cm helmikuun alkupuoliskolle mennessä.
Pielisen vedenpinnan ennustetaan laskevan 5 cm tammikuun aikana.
Koitajoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli joulukuussa tavanomainen. Pielisjoessa virtasi vettä 90 prosenttia normaalista.
Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat joulukuussa. Höytiäisen Puntarikoskella sekä Jänisjoen Ruskeakoskella virtasi joulukuussa vettä lähes puolet tavanomaista vähemmän. Saramojoen virtaama Roukkajankoskella oli hieman normaalia suurempi.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Kontiolahden Jaamankankaalla ja Nurmeksen Juutilankankaalla pohjavedenkorkeus oli joulukuun lopussa 2 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Kontiolahden Jakokosken sekä Ilomantsin Kuuksenvaaran pohjavesiasemalla pohjavedenkorkeus oli kuukauden lopussa 10 – 18 cm tavanomaista alempana.
Routaa em. mittauspaikoissa oli keskimäärin 5 cm, kun sitä normaalisti on noin 14 cm.
Joulun aikaan sattuneet pakkaset saivat maakunnan suuret järvet jäätymään. Pielisen selkävedet jäätyivät 22. päivä joulukuuta ja Orivesi-Pyhäselän 24. päivä. Joulukuun päättyessä jäänpaksuus vaihteli maakunnan järvissä 10 – 20 cm. Esim. Pyhäselän Roukalahdella jäänpaksuus oli joulukuun lopussa 15 cm ja Pielisellä Nurmeksessa 17 cm. Pyhäselällä jää on 11 cm ja Pielisellä 13 cm tavallista ohuempaa.
Jäänvahvuus vaihtelee järvien eri alueilla suuresti, joten jäällä liikuttaessa on noudatettava suurta varovaisuutta.
Vuosi 2014
Kulunut vuosi oli Pohjois-Karjalassa normaalia vähäsateisempi. Pielisjoen, Höytiäisen, Koitajoen ja Jänisjoen sadannan aluearvo oli keskimäärin 595 mm, joka on noin kymmenen prosenttia pitkäaikaista keskiarvoa pienempi. Sateisin kuukausi oli toukokuu, jolloin satoi yli kaksinkertaisesti normaaliin verrattuna. Vähiten satoi huhtikuussa (13 mm).
Järvien vedenkorkeudet olivat alkuvuodesta keskimääräistä ylempänä aina toukokuulle asti. Lumen vesiarvo oli keväällä tavallista pienempi, minkä vuoksi lumen sulamisen jälkeiset alkukesän maksimivedenkorkeudet jäivät varsin alas. Lämmin ja vähäsateinen kesä sai järvien vedenkorkeudet laskemaan keskimääräistä alemmaksi.
Loka-, marras- ja joulukuun aikana maakunnan järvien vedenpinnat ovat olleet noususuunnassa. Tätä nousua on jatkunut aina joulukuun lopulle. Noususuunnasta huolimatta vuodenvaihteessa maakunnan järvien vedenkorkeudet vaihtelivat ajankohdan keskimääräisen molemmin puolin.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjaveden pinnat ovat pysytelleet elokuulle asti keskimääräistä ylempänä. Vuodenvaihteessa mittausasemilla pohjaveden korkeus oli ajankohdan keskiarvossa tai vähän sen alapuolella.
Talvella 2014 lumipeite jäi maakunnassamme reilusti tavanomaista vähäisemmäksi. Samoin lumen vesiarvo eli lumikuorma jäi myös alle normaalin.
Tammi-helmikuussa 2014 järvien jäät olivat noin 10 cm tavanomaista ohuempia, mutta leudon maaliskuun lopussa poikkeama keskiarvosta oli jopa -20 cm. Keväällä jäidenlähtö oli 2 – 3 viikkoa etuajassa.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2014 oli harvinaisen lämmin. Keskimäärin vuosi oli noin 1,6 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli jaksoa 1981 - 2010 lämpimämpi. Yksittäistä kuukausista vain tammikuu ja kesäkuu olivat koko maassa tavanomaista kylmempiä.
Lisätietoja
Rakennusmestari Esa Päivinen, puh. 0295 026 218, esa.paivinen(at)ely-keskus.fi
- Julkaisupäivä
- 12.1.2015