Ähtävänjoella testataan uutta menetelmää jokihelmisimpukkakannan elvyttämiseksi (Pohjalaismaakunnat)
FRESHABIT-hankkeen osahankkeessa Pohjanmaan joet on kartoitettu kesän ja syksyn aikana Ähtävänjoen jokihelmisimpukka- eli raakkukantaa ja siirretty yksittäisiä yksilöitä suotuisille elinalueille. Lisäksi tavoitteena oli lisääntymisen edesauttamiseksi kerätä syys-lokakuun vaihteessa naarassimpukoiden glokidioita lähettäväksi Norjaan kasvatettavaksi. Ähtävänjoen raakkujen lisääntyminen kuitenkin epäonnistui tänäkin vuonna. Nyt aikuisia raakkuja siirretään elpymään Konnevedelle.
Ähtävänjoen raakkuja siirretään tänä syksynä oikeanlaisiin olosuhteisiin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Toiveena on, että hyvällä ravinnolla ja paremmissa elinolosuhteissa raakut alkaisivat tuottaa jälleen glokidioita. Jos lisääntyminen onnistuu, lähetetään Ähtävänjoen raakkujen glokidioita ensi syksynä Bergeniin Norjaan ja aikuiset yksilöt palautetaan aikanaan takaisin Ähtävänjokeen muodostamaan uutta jokihelmisimpukkakantaa. Tutkimusten perusteella näistä elvytystoimista on saatu lupaavia tuloksia. Ennusteiden perusteella raakkuja ei pian enää tavata Ähtävänjoella, joten elvytystoimet tulevat tarpeeseen lajin säilyttämiseksi.
Syytä Ähtävänjoen raakkujen lisääntymisen epäonnistumiseen ei varmuudella tiedetä, mutta lisääntyminen epäonnistui myös viime vuonna. Havaintojen perusteella Ähtävänjoen jokihelmisimpukat ovat vanhoja, yli sata vuotiaita ja paikoin erittäin huonokuntoisia. Tämän kesän sukelluksissa on havaittu myös tavallista enemmän pystyyn kuolleita aikuisia simpukoita. Raakun glokidiotoukat loisivat tutkimusten mukaan vaelluslohien kiduksissa ja isäntäkalojen puute voi estää lisääntymisen.
Jokihelmisimpukat ovat kirkkaiden, nopeasti virtaavien vesien laji. Ähtävänjoen runsas kiintoaineskuormitus ja veden happamuus ovat merkittävä haitta nuorien simpukoiden selviämiselle. Freshabit -hankkeessa aloitetun kiintoaineselvityksen perusteella Ähtävänjoessa oli kesällä huomattavan paljon kiintoainesta.
Kesän ja syksyn aikana ovat edistyneet myös Ähtävänjoen muut Freshabit -toimenpiteet. Suomen metsäkeskus on kartoittanut Ähtävänjoen keskiosilla mahdollisia luonnonhoitohankealueita. Evijärvellä sijaitsevalla Jokisuunlahdella tehtiin keväällä ja kesällä lintu- ja kasvillisuuskartoitukset. Kartoitukset liittyvät Jokisuunlahden Natura-alueen kunnostuksen suunnitteluun, jota varten on perustettu paikallisista toimijoista, sidosryhmistä ja viranomaisista koostuva työryhmä.
Ähtävänjoen raakkuihin kohdistuvia toimenpiteitä, kiintoaineselvitystä ja lintuvesikunnostusta koordinoi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Freshabit-hanke jatkuu vuoteen 2022 ja hanke saa rahoitusta mm. EU:n Life-rahastosta, ympäristöministeriöltä, maa-ja metsätalousministeriöltä sekä Ähtävänjokirahastolta.
Lisätietoja:
- Ähtävänjoen raakkut ja kiintoaineselvitys: johtava vesitalousasiantuntija Jukka Pakkala, puh. 0295 027 893, [email protected]
- Raakkujen jatkokasvatus Konneveden tutkimus asemalla: Professori Jouni Taskinen puh. 040 35 58 094, [email protected]
- Jokisuunlahden kunnostus: Luonnonsuojeluryhmän päällikkö Leena Rinkineva-Kantola puh. 0295 027 920, [email protected]
- Freshabit-hankkeen osahankkeen Pohjanmaan joet koordinointi: hankekoordinaattori Erika Raitalampi, puh. 0295 028 027, [email protected]
