Tiedotteet 2016

ELY-keskus antoi lausuntonsa Siikajoen Karhukankaan tuulivoimahankkeen arviointiselostuksesta (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

Karhukankaan tuulivoimahankkeen toteuttaminen tuo alueelle maankäytöllisen muutoksen nykytilanteeseen verrattuna. Suunnittelualue sijaitsee taajama- ja yhdyskuntarakenteen ulkopuolella ja alue on tällä hetkellä metsätalouskäytössä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Siikajokilaaksossa koillisessa ja idässä, Relletintien varrella kaakossa sekä Kallionevan- ja Tuomiojantien varrella etelässä. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat Hummastinjärvien ja Kivijärven rannoilla lännessä.

Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa hankealue sijoittuu tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi osoitetulle alueelle tv-1 319. YVA-menettely ja tuulivoimayleiskaavoitus tarkentavat tuulivoimaloiden sijoittamista ympäristön kannalta haitattomimmalla tavalla.

Hankkeen voimakkaimmat maisemavaikutukset kohdistuvat Revonlahden avoimille peltoalueille ja sen asutuksille. Revonlahden kulttuurimaisemaan kohdistuu kohtalaisia kulttuuriympäristövaikutuksia.

Hankkeen vaikutusalueen maisemallisesti herkät tai kulttuuriympäristöltään arvokkaat alueet on tunnistettu ja esitetty havainnollisesti. Maisemakuvan kannalta korostuu eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus. Useiden kymmenien tuulivoimaloiden muodostama tiheikkö näkyisi selkeästi Hummastinjärveltä, Revonlahdentieltä Ylipään eteläosasta ja Lahtirannan peltoalueelta VT 8 varrelta. Vaikutus maisemakuvaan olisi merkittävä.

Arviointiselostuksessa katsotaan, että asukkaiden huoli maiseman muuttumisesta on osittain aiheellinen, sillä tuulivoimahankkeen suurimmat lähimaisemavaikutukset kohdistuvat Revonlahdelle ja Siikajokilaaksoon, jonne myös merkittävä osa alueen asutuksesta on keskittynyt. Maisemavaikutusten merkittävyys Revonlahdelle on arvioitu kohtalaiseksi. Lentoestevalojen todetaan muuttavan jonkin verran valotonta yömaisemaa.

Raportin mukaan Karhukankaan voimaloiden etäisyys asutukseen olisi yli 2 km, jolloin keskiäänitaso alittaa selkeästi päivä- ja yöajan ohjearvot. Välkevaikutukset eivät ulotu asutukselle. Arviointiselostuksessa melun ja välkkeen vaikutus asuinviihtyvyyteen arvioidaan pieneksi negatiiviseksi ja asukkaiden huoli melun ja välkkeen vaikutuksista suuremmaksi kuin vaikutus todellisuudessa tulisi olemaan.

Arviointiselostuksessa on laadittu melumallinnus, jossa on huomioitu Karhukankaan, Kangastuulen, Navettakankaan, Hummastinvaaran, Isoneva I:n ja Isoneva II:n tuulivoimahankkeet. Tulosten mukaan Hummastinjärvillä ja Siikajokivarressa merkittävin melu tulee Isonevan tuulivoimaloista, jälkimmäisessä myös vähemmässä määrin Kangastuulen tuulivoimaloista. Eteläpuolella melu aiheutuu tulosten mukaan pääasiassa Navettakankaan tuulivoimaloista sekä muutamasta Kangastuulen ja Karhukankaan voimalasta.

Yhteysviranomainen pitää Karhukankaan melumallinnusta asianmukaisesti laadittuna ja viranomaisohjeistus on otettu huomioon. Mikäli hanke muuttuu tai lähtömelutietoihin tulee muutoksia, tulee melumallinnus päivittää vastaamaan uutta tilannetta ottamalla huomioon myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset.

Vuoden 2015 kuluessa tuulivoiman kansalaiskeskustelussa nousi esiin tuulivoimaloiden aiheuttamien infraäänien mahdollinen vaikutus ihmisiin. Joissakin arviointiselostukseen annetuissa mielipiteissä esitetään näkökohtia infraäänistä. Viranomaisohjeistusta asiaan ei ole.

Karhukankaan tuulivoimalat eivät aiheuta välkevaikutuksia asuin- tai lomarakennuksilla. Eri hankkeiden yhteisvaikutustarkastelun mukaan suositusarvo 8 tuntia vuodessa ylittyy joidenkin rakennusten kohdalla Hummastinvaaran ympäristössä vaikutusten syntyessä Hummastinvaaran tuulivoimaloista sekä Isoneva I:n luoteispuolen lomarakennuksella ja Navettakankaan lounaispuolen asuintalolla, jossa välke aiheutuu kahdesta Navettakankaan ja kahdesta Kangastuulen tuulivoimalaitoksesta.

Yhteysviranomainen toteaa, että lentoestevalot muuttavat maisemakuvaa pimeän aikaan monilla alueilla. Muista hankkeista saadun kokemuksen perusteella kiinteä punainen valo vaikuttaisi luovan vähemmän levotonta vaikutelmaa ympäristöönsä kuin valkoinen jatkuvasti vilkkuva valo. Arviointiselostuksen mukaan asukaskyselyssä lentoestevalojen toivottiin olevan kiinteästi palavia, jolloin ne aiheuttaisivat vähemmän häiriötä.

Revonlahden kotikyläyhdistys katsoo lausunnossaan, että Revonlahden kylä ei sovi tuulivoimateollisuusalueeksi. Yhdistyksen mielestä mittavan tuulivoiman kasvun myötä Revonlahden rauhallinen maaseutuidylli katoaa. Revonlahden asukkaat ovat huolissaan asuinalueensa radikaalista muuttumisesta voimakkaan tuulivoimarakentamisen takia: "näin pienelle pinta-alalle ei tulisi osoittaa näin laajoja tuulivoima-alueita".

Yhteysviranomainen pitää tärkeänä, että ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia seurataan etenkin, jos alueelle rakennetaan kymmeniä tuulivoimaloita. Todettuja haittavaikutuksia on pyrittävä lieventämään.

Hankkeen vuoksi tarvittavat teiden ja siihen liittyvien rakenteiden ja laitteiden sekä siltojen mahdolliset parannustyöt on tehtävä hankkeesta vastaavan kustannuksella.

Arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa Digita yhtyy yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antamaan lausuntoon ja korostaa, että sen aikaisemmin antama lausunto tulee kokonaisuudessaan huomioida (tv-, näkyvyysalue- ja linkkijännetutkimukset).

Alueen kasvillisuus ja luontotyypit on inventoitu ja vaikutukset niihin on arvoitu riittävällä tavalla. Tuulivoimalat tulee rakentaa niin, että kaksi alueellisesti uhanalaisen vaaleasaran (Carex livida) esiintymää säilyvät.

Muuttolinnustolle koituvan estevaikutuksen ei arvioida olevan merkittävä minkään lajin populaation kannalta. Yhteysviranomainen toteaa, että 113 tuulivoimalaa muodostaisivat toki huomattavasti laajemman estevaikutuksen, mikäli linnut kiertävät koko yhtenäisen laajan voimalaitosalueen. Mikäli ne taas muuttavat tuulivoimaloiden välitse, saattaa törmäysriski nousta.

Törmäysriskiä muuttolinnuille arvioidaan yhteisvaikutuksina lähialueiden muiden tuulivoimahankkeiden kanssa (yhteensä 113 tuulivoimalaa). Pelkästään Karhukankaan voimaloihin törmäisi laskennallisesti vuosittain 2-3 kurkea, 1-2 laulujoutsenta, 0,3-0,4 metsähanhea sekä 0,1 piekanaa ja merikotkaa. Vastaavat lukemat 113 voimalaitokselle olisivat kurki 12-20, joutsen 7-12, metsähanhi 2-2,8, piekana 0,4-1 sekä merikotka 0,4-0,9. Populaatiotason vaikutusten ei arvioida olevan merkittävä millekään lajille.

Tulosten mukaan muuttolinnustoon kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat kohtalaisen merkittäviä. Yhteysviranomainen katsoo, että kokonaisarviota voi pitää oikeansuuntaisena, jos mallinnuksessa käytetyt lähtöoletukset törmäysriskin osalta pitävät paikkansa. Yhteysviranomainen toteaa, että yhteisvaikutusten todentamiseksi ja mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämiseksi linnuston seuranta hankkeen toteutuksen jälkeen on tarpeen. Vaikutusten seurannassa saatavalla tiedolla on keskeinen asema, mikäli tulee tarvetta lieventää mahdollisia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

Karhukankaan tuulivoimahanke lisää osaltaan muuttolinnustoon kohdistuvia haitallisia yhteisvaikutuksia, joiden kokonaismerkityksestä ei ole tietoa koko Pohjanlahden rannikkoalueelle jo rakennettujen ja suunniteltujen voimaloiden osalta. Yhteysviranomainen ei pidä poissuljettuna, että joidenkin lajien kohdalla populaatiotason vaikutukset voivat nousta merkittäviksi.

Mikäli alueelle rakennetaan kymmeniä tuulivoimaloita, tulisi jälkeenpäin järjestää metsästäjätapaamisia sen selvittämiseksi, minkälaisia muutoksia tuulivoimalat ovat aiheuttaneet riistalajien esiintymiseen ja metsästykseen. Tulosten perusteella olisi mahdollista pohtia tarvittavia haitallisten vaikutusten lievennyskeinoja.

Kaivutöistä mahdollisesti syntyvän kuormituksen välttäminen on tärkeää, mikäli samalle valuma-alueelle rakennetaan useita kymmeniä tuulivoimaloita. Arviointiselostuksen mukaan 89 tuulivoimalaitosta sijoittuisi Majavaojan valuma-alueelle, jolloin yhteisvaikutuksia syntyy pintavesiin. Valumavedet kulkeutuvat Majavaojaan ja siitä Merikylänlahteen. Yhteysviranomainen toteaa, että haitallisten vaikutusten estämiseen on syytä ryhtyä ja haitallisia vesistövaikutuksia Merikylänlahdessa ei saa ilmetä.

Siikajoen Karhukankaan tuulivoimahankkeen perustiedot

Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee 16 tuulivoimalan rakentamista Siikajoen kunnassa sijaitsevalle Karhukankaan alueelle. Siikajoen keskusta sijaitsee suunnittelualueesta kaakkoon noin 12 kilometrin etäisyydellä, Siikajoenkylän taajama noin 10 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa ja Raahen keskusta noin 15 kilometrin etäisyydellä lännessä. Revonlahden kylätaajama sijaitsee idässä runsaan viiden kilometrin etäisyydellä. Karhukankaan ympäristöön on suunnitteilla muitakin tuulivoimahankkeita, joissa olisi yhteensä 113 tuulivoimalaa. Arviointiselostuksessa on tarkasteltu näiden yhteisvaikutuksia.

Arvioitavat vaihtoehdot

Vaihtoehto 0
Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Karhukankaan maatuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä.

Vaihtoehto 1
Siikajoen länsiosassa sijaitsevalle Karhukankaan alueelle rakennetaan enintään 16 tuulivoimalan laajuinen maatuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 3 - 5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 160 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 230 metriä.

Sähkönsiirron osalta ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan tuulivoimahankkeen liittämistä Siikajoen sähköasemaan uudella noin 11-13 km pituisella 110 kV voimajohdolla, joka rakennetaan Fingrid Oyj:n Ala-Temmes - Rautaruukki ja Sipola - Rautaruukki 110 kV voimajohtojen rinnalle joko nykyisten voimajohtojen pohjois- tai eteläpuolelle. Ennen liittymistään sähköasemaan voimajohto sijoittuu noin kilometrin matkalta uuteen johtokäytävään.

Lisätietoja:

Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tuukka Pahtamaa (puh. 0295 038 394), [email protected]

Hankkeesta vastaavana on Suomen Hyötytuuli Oy, yhteyshenkilöinä hankekehitysinsinööri Teemu Molkkari, p. 044 701 2284, [email protected] ja hankekehitysinsinööri Miia Wallén, p. 050 329 7127, [email protected]

YVA-konsulttina on Ramboll Finland Oy, yhteyshenkilönä Kirsi Lehtinen, p. 040 722 4104, [email protected].