Tiedotteet 2016

ELY-keskus lausui Siikajoen Kangastuulen tuulivoimahankkeen arviointiselostuksesta (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa hankealueen keskiosaan on osoitettu tuulivoimaloiden alue (tv-1, 319 Revonlahti), johon vaihtoehdossa 1 tuulivoimalat sijoittuvat kokonaan. Vaihtoehdossa 2 hankealueen pohjois- ja eteläosan voimaloista 11 ei sijoitu kyseiselle alueelle.

Asukaskyselyyn vastanneista 64 % arvioi tuulivoimaloiden toiminnan aikaiset vaikutukset asumisviihtyisyyteen kielteisiksi. Eniten vastaajia huoletti melu, jonka pelätään mm. vaikuttavan asumisviihtyvyyteen, terveyteen ja ulkona oleskelun miellyttävyyteen.

Mallinnusten perusteella melutasot jäävät molemmissa hankevaihtoehdoissa kaikkien lähialueen asuin- ja lomarakennusten kohdalla selvästi alle tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvojen. Myös pienitaajuisen melun osalta sisämelulle asetetut, terssikohtaiset melutason toimenpiderajat alittuvat selvästi molemmilla hankevaihtoehdoilla kaikissa reseptoripisteissä.

Yhteysviranomainen pitää Kangastuulen melumallinnusta asianmukaisesti laadittuna ja viranomaisohjeistus on otettu huomioon. Mikäli hanke muuttuu tai lähtömelutietoihin tulee muutoksia, tulee melumallinnus päivittää vastaamaan uutta tilannetta ottamalla huomioon myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset.

Vuoden 2015 kuluessa tuulivoiman kansalaiskeskustelussa nousi esiin tuulivoimaloiden aiheuttamien infraäänien mahdollinen vaikutus ihmisiin. Arviointiselostukseen annetuissa mielipiteissä esitetään näkökohtia infraäänistä. Viranomaisohjeistusta asiaan ei ole.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on parhaillaan käynnissä tuulivoimaan liittyvä asuinympäristökysely, jossa selvitetään lähiasukkaiden kokemuksia tuulivoimasta ja sen vaikutuksista useamman tuulivoima-alueen läheisyydessä. Kyselyn perusteella saataneen käsitystä siitä, kuinka paljon ja minkälaisia vaikutuksia tuulivoimalla on lähiasukkaille.

THL on laatimassa myös ns. positiopaperia tuulivoiman tuottaman infraäänen terveysvaikutuksista. Asiasta on tarkoitus laatia artikkeli, joka pyritään julkaisemaan vertaisarvioidussa lääketieteen lehdessä, mikä korostaa artikkelin painoarvoa. Tämän lisäksi THL tekee parhaillaan tuulivoimaan liittyviä infraäänimittauksia tuulivoima-alueilla. Syksyllä on tarkoitus tehdä tarkempia tutkimuksia yksittäisiin ongelmakohteisiin liittyen.

Välkemallinnuksen perusteella yhdenkään asuin- tai lomarakennuksen kohdalla välkemäärä ei ylitä 8 tuntia vuodessa kummassakaan hankevaihtoehdossa. Välkevaikutukset on arvioitu riittävällä tavalla. Mikäli voimaloiden sijoituspaikka muuttuu, välkemallinnus tulee tarvittaessa päivittää vastaamaan uutta tilannetta kussakin hankkeessa ottamalla huomioon myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset.

Liikennevaikutusten arviointi on riittävää. Tarvittavat teiden ja siihen liittyvien rakenteiden ja laitteiden sekä siltojen mahdolliset parannustyöt tehdään hankkeesta vastaavan kustannuksella.

Puolustusvoimat vastustaa 13 voimalan rakentamista puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävien haittojen perusteella. Jatkosuunnittelussa on huomioitava puolustusvoimien kriittinen lausunto.

Digita Oy toteaa, että yhteisvaikutusten arviointi on syytä tehdä antenni-tv:n vastaanoton osalta. Lausunnon mukaan on hyvin mahdollista, että alueelle suunnitellut tuulivoimalat tulevat aiheuttamaan häiriöitä antenni-tv:n vastaanottoon. 12–13 kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuiston takana, on Digitan lausunnon mukaan 244 vakituista asukasta ja 5 loma-asuntoa.

Havainnekuvissa käytetty kameran polttoväli on 18, 28 tai 41 mm. Normaaliobjektiivi (50–55 mm) antaisi luotettavimman kuvan siitä mikä on tuulivoimaloiden havaittavuus ihmissilmällä. Yhteysviranomainen katsoo, että laajakulmaobjektiivilla tehnyt visualisoinnit eivät anna kovin luotettavaa kuvaa voimaloiden havaittavuudesta kuvauspisteessä. Maisemavaikutusten merkittävyyttä analysoidaan taulukossa vaihtoehdoittain sanallisesti hyvin. Yhteysviranomainen pitää tärkeänä, että kaavoitusvaiheessa esitetään myös normaaliobjektiivilla otettuja havainnekuvia.

Pohjois-Pohjanmaan museo on arviointiselostuksesta antamassa lausunnossaan todennut Kangastuulen tuulivoimapuiston vaikutukset Revonlahden kulttuurimaisemaan ja Siikajokisuun kulttuurimaisemaan yhdessä Navettakankaan ja Karhukankaan tuulivoimapuistojen kanssa suuriksi. Pienelle alueelle keskittyy suuri määrä kookkaita, tasaisessa maisemassa selkeästi erottuvia uusia kohteita, jotka muuttavat maiseman ja kulttuuriympäristön luonnetta merkittävästi. Yhteysviranomainen yhtyy tähän näkemykseen.

Jatkosuunnittelussa on arvioitava huolellisesti kaikkia keinoja, joilla hankkeen maisemallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Samoin on arvioitava hankkeesta ja hankkeiden yhteisvaikutuksista aiheutuvien maisemallisten vaikutusten merkittävyyttä osana vaikutusalueen elinympäristön laadullista muutosta ja sitä, onko elinympäristön laadullinen muutos hyväksyttävissä. Asukaskyselyssä painottuivat maisemalliseen muutokseen liittyvät huolet. Tämä korostaa huolellista maisemallisten vaikutusten arviointia.

Yhteysviranomainen toteaa, että lentoestevalot muuttavat maisemakuvaa pimeän aikaan monilla alueilla. Muista hankkeista saadun kokemuksen perusteella kiinteä punainen valo vaikuttaisi luovan vähemmän levotonta vaikutelmaa ympäristöönsä kuin valkoinen jatkuvasti vilkkuva valo. Arviointiselostuksen mukaan asukaskyselyssä lentoestevalojen toivottiin olevan kiinteästi palavia, jolloin ne aiheuttaisivat vähemmän häiriötä.

Törmäysmallinnuksen mukaan lähialueiden hankkeiden kanssa eniten törmäyksiä aiheutuisi tarkastelluissa lajeista kurjella, 12–20 yksilöä vuodessa, ja joutsenella 7-12 yksilöä vuodessa. Metsähanhia mallinnusten mukaan törmäisi keskimäärin 2-3 yksilöä vuodessa, muita hanhilajeja alle yksi yksilö vuodessa. Kiljuhanhia törmäisi nykyisen kannanarvion mukaisella yksilömäärällä keskimäärin yksi sadassa vuodessa. Piekanoja törmäisi yksi yksilö 1-2 vuoden välein. Mallinnusten mukaan tarkastelluille lajeille aiheutuisi yhteensä 22–38 törmäystä vuodessa kevät- ja syysmuuton yhteydessä.

Yhteysviranomainen toteaa, että Pohjanlahden rannikkoalueelle on rakentumassa kymmeniä tuulivoimahankkeita ja niihin vähintään satoja tuulivoimalaitoksia. Tiettyjen lajien muuttajamäärä edustaa merkittävää osaa muuttoreitin kokonaisyksilömäärästä. Suuri osa linnuista lentää lisäksi törmäyskorkeudella. Yhteysviranomainen toteaa, että yhteisvaikutusten todentamiseksi ja mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämiseksi linnuston seuranta hankkeen toteutuksen jälkeen on tarpeen. Vaikutusten seurannassa saatavalla tiedolla on keskeinen asema, mikäli tulee tarvetta lieventää mahdollisia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

Kangastuulen tuulivoimahanke lisää osaltaan muuttolinnustoon kohdistuvia haitallisia yhteisvaikutuksia, joiden kokonaismerkityksestä ei ole tietoa koko Pohjanlahden rannikkoalueelle jo rakennettujen ja suunniteltujen voimaloiden osalta. Yhteysviranomainen ei pidä poissuljettuna, että joidenkin lajien kohdalla populaatiotason vaikutukset voivat nousta merkittäviksi.

Selostuksessa mainitaan, että alle kilometrin etäisyydelle hankealueen rajasta sijoittuvaan Siikajoen lintuvedet ja suot (FI1105202,SPA/SCI) Natura-alueeseen on laadittu luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama Natura-arviointi. Tämä Natura-arviointi on tullut vireille ELY-keskukseen, joka antaa asiassa luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittaman lausuntonsa erikseen. Tuulivoimayleiskaavan hyväksyttävyyden edellytyksenä on, ettei hankkeesta aiheudu luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamaa merkittävää heikennystä niille luontotyypeille ja lajien elinympäristöille, joiden perusteena kohde on sisällytetty Natura-verkostoon.

Yhteysviranomainen toteaa, että mikäli alueelle rakennetaan kymmeniä tuulivoimaloita, tulisi jälkeenpäin järjestää metsästäjätapaamisia sen selvittämiseksi, minkälaisia muutoksia tuulivoimalat ovat aiheuttaneet riistalajien esiintymiseen ja metsästykseen. Tulosten perusteella olisi mahdollista pohtia tarvittavia haitallisten vaikutusten lievennyskeinoja.

On tarve arvioida jatkosuunnittelussa erityisesti eri hankkeiden yhteisvaikutusten muutoksen merkittävyyttä maisemaan ja kulttuuriympäristön arvoihin sekä näiden sietokykyyn. Hankkeiden yhteisvaikutukset on myös havainnollistettava riittävällä tavalla arviointia varten. Yhteysviranomainen pitää tärkeänä ihmisten elinolojen ja viihtyisyyden, riistan, linnuston ja eri hankkeiden yhteisvaikutusten seurantaa.

Arviointiselostuksessa mainitaan, että jatkosuunnittelun aikana on tärkeää panostaa vuoropuheluun hankkeen eri sidosryhmien ja asianosaisten kanssa, jotta hankkeen mahdolliset haitalliset ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset saadaan pidettyä kohtuullisella tasolla. Yhteysviranomainen yhtyy tähän näkemykseen. Hankkeen toteuttamiskelpoisuus liittyy osin eri hankkeiden yhteisvaikutuksiin.

Siikajoen Kangastuulen tuulivoimahankkeen perustiedot

Element Power suunnittelee 34–45 tuulivoimalan suuruisen maatuulipuiston rakentamista Siikajoen kunnan länsiosaan, Revonlahden kylän länsipuolelle valtatie 8 molemmin puolin. Tuulivoimaloiden määrää on vähennetty arviointiohjelmavaiheesta. Matkaa hankealueen rajalta Siikajoen Revonlahden kirkonkylään on noin 4 kilometriä, Raahen keskustaan noin 13 kilometriä ja Ruukin kuntakeskukseen ja Siikajoenkylään noin 10 kilometriä.

Kangastuulen hankkeen ympäristöön on suunnitteilla muitakin tuulivoimahankkeita, joissa olisi yhteensä 113 tuulivoimalaa. Arviointiselostuksessa on tarkasteltu näiden yhteisvaikutuksia.

Arvioitavat vaihtoehdot

Vaihtoehto 0 (VE 0): Kangastuulen alueelle suunniteltua tuulivoimapuistoa ja sen liityntävoimajohtoa ei toteuteta.

Vaihtoehto 1 (VE1): Kangastuulen alueelle rakennetaan enintään 34 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden yksikköteho on noin 3-5 MW, tornin korkeus noin 150 metriä ja roottorin halkaisija noin 140 metriä. Voimalan kokonaiskorkeus on enintään 220 metriä.

Vaihtoehto 2 (VE2): Kangastuulen alueelle rakennetaan enintään 45 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden yksikköteho sekä tornin ja lapojen pituus ovat samoja kuin VE1:ssä.

Sähkönsiirto. Kangastuulen tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta tuulipuiston omille sähköasemille (1-2 kpl) toteutetaan maakaapelein. Tuulipuisto liitettäisiin Fingridin sähköasemaan uudella noin 13 km pituisella 110 kV ilmajohtolinjalla, joka sijoittuisi pääosin olemassa olevien kahden 110 kV ilmajohtojen rinnalle niiden pohjois- tai eteläpuolelle. Kyseinen uusi sähkönsiirtoreitti toimisi sekä Kangastuulen, Navettakankaan että Karhukankaan tuulipuistojen yhteisenä sähkönsiirtoreittinä, mikäli hankkeet toteutuvat.

Lisätietoja:

Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tuukka Pahtamaa (puh. 0295 038 394), [email protected]

Hankkeesta vastaavana on Element Power Oy, yhteyshenkilöinä toimii projektipäällikkö Eeva-Maria Hatva, [email protected]

YVA-konsulttina on Ramboll Finland Oy, yhteyshenkilönä projektipäällikkö Erika Kylmänen, [email protected]