Lämmin alkukesä lämmittää mieltä ja uimavesiä (Kaakkois-Suomi)
Valtakunnallinen leväseuranta käynnistyy jälleen. Kaakkois-Suomen alueella levätilannetta havainnoidaan kesä–syyskuussa aiempaan tapaan viikoittain 20:ssä kohteessa. Havaintopaikat edustavat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan järviä ja itäisen Suomenlahden rannikkovesiä. Leväkatsauksia julkaistaan kesällä viikoittain torstaisin. Lisäksi levähavaintoja on mahdollista tarkastella Järviwiki/Meriwiki-verkkopalvelussa (www.jarviwiki.fi/ www.meriwiki.fi/).
Levähavainnot tallennetaan Järviwiki/Meriwikiin, johon kerätään koko maan kattavat levätilannetiedot. Palvelun tarkoituksena on yhdistää viranomaisten ja kansalaisten tuottama tieto. Kuka tahansa voi perustaa oman havaintopaikan palveluun ja osallistua näin levätilanteen kartoittamiseen. Havaintojen ilmoittamisen helpottamiseksi tänä kesänä otetaan käyttöön myös Havaintolähetti-verkkosovellus (www.jarviwiki.fi/havaintolahetti), joka on suunniteltu käytettäväksi erityisesti kosketusnäyttöisillä laitteilla.
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) merikeskus on julkaissut 2.6.2016 riskiarvion sinileväkukintojen muodostumisesta Suomen merialueille. SYKEn merikeskuksen arvion mukaan sinilevälauttojen muodostumisriski Suomen merialueilla on tänä vuonna huomattava suuressa osassa Suomenlahtea, Saaristomerellä ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa. Suomenlahden itäosassa riski laajoihin leväesiintymiin on arvioitu olevan vähäinen tai korkeintaan kohtalainen. Arvio on tehty SYKEssä käytössä olevalla Itämeren ekosysteemimallilla ja sen lähtötietoina ovat talven typpi- ja fosforiravinteiden määrät ja niiden välisen suhteet.
Ennusteiden laatiminen sisävesille on paikallisten olojen ja järvityyppien moninaisuuden takia hankalaa. Kevään ja alkukesän lämpimillä sääoloilla voi olla vaikutusta järvien levätilanteeseen tänä vuonna. Kaakkois-Suomen järvien pintalämpötilat ovat nyt kesäkuun alussa selvästi ajankohdan keskiarvoa korkeampia. Tällä hetkellä pintavedet järvissä ovat jo noin 16–18-asteisia – pienissä matalissa järvissä jopa 20-asteisia. Itäisellä Suomenlahdella pintavesi on ulkosaaristossa 13–14-asteista ja rannikon suojaisissa lahdissa samoissa lukemissa kuin Etelä-Suomen järvillä.
Pintavesien aikainen lämpeneminen voi aikaistaa sinilevien runsastumista ja aiheuttaa sinilevähaittoja myös sellaisilla järvillä, joissa niihin ei ole totuttu. Tyypillisesti ensimmäiset havainnot sinilevistä on tehty juhannusviikolla. Paikalliset ravinneolot ja kesän sää kuitenkin vaikuttavat paljon tilanteen kehittymiseen. Tyyni ja lämmin sää edesauttaa sinilevälauttojen syntymistä. Rannikkovesien keväinen nopea lämpeneminen voi edistää myös erilaisilla kiinteillä pinnoilla kasvavien rihmalevien kasvua.
Vedessä männyn siitepölyä
Kuva Itäiseltä Suomenlahdelta eilen. Kuvaaja Esa Pulkkanen
Kesäkuun ensimmäisellä viikolla ei ole havaittu sinileväesiintymiä Kaakkois-Suomen järvissä tai itäisen Suomenlahden rannikkoalueella. Sen sijaan männyn siitepölyä esiintyy paikoin runsaasti. Itäisellä Suomenlahdella vesi on havaintojen perusteella ollut myös tänä keväänä varsin kirkasta ja pintaveden fosfaattifosforin pitoisuudet talven jäljiltä tavanomaista pienempiä, varsinkin jos verrataan viiden–kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Muutos parempaan on ollut nähtävissä jo muutaman vuoden ajan.
Kaakkois-Suomen alueelta tehdyt levähavainnot voi ilmoittaa Kaakkois-Suomen levälinjalle puh. 040 767 5388 tai sähköpostitse osoitteeseen: levaseuranta.kaakkois-suomi(at)ely-keskus.fi. Levänäytteen lähettämisestä on sovittava erikseen.
Verkossa:
Järviwiki:
www.syke.fi:
www.ymparisto.fi:
www.ely-keskus.fi
Lisätietoja
Tiedottaja Sirpa Skippari
s-posti: sirpa.skippari(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 287
Hydrobiologi Jouni Törrönen
s-posti: jouni.torronen(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 296