Noljakanmäen Natura-alueelle ja Höytiäisenkanavan suiston luonnonsuojelualueelle saadaan nelijalkaisia luonnon- ja maisemanhoitajia (Pohjois-Karjala)
Noljakanmäen Natura-alueella ja Höytiäisenkanavan suiston luonnonsuojelualueella alkavat syksyllä uusien laidunalueiden kunnostus- ja valmistelutyöt. Ensi kesänä Höytiäisenkanavan suiston rantaniityllä laiduntavat emolehmät ja Noljakanmäen metsissä lampaat. Tavoitteena on parantaa linnustonsuojelualueen ja Natura-alueen luonto- ja maisema-arvoja aloittamalla laiduntaminen pitkän tauon jälkeen.
Lehdoista, niitystä ja vanhoista hakamaametsistä muodostuva Noljakanmäen Natura-alue sekä Höytiäisenkanavan suiston luonnonsuojelualue sijaitsevat aivan Joensuun kaupunkiasutuksen kupeessa ja ne ovat lähes kokonaan Joensuun kaupungin omistuksessa. Noljakanmäen Natura-alueen pinta-ala on noin 50 hehtaaria. Höytiäisenkanavan suiston luonnonsuojelualue on luonnonsuojelulain nojalla perustettu suojelualue ja sen pinta-ala on noin 146 hehtaaria. Alue on tärkeä lähivirkistys-, luontoretkeily- ja opetuskohde.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus on laatinut alueelle hoito- ja käyttösuunnitelman vuonna 2004 ja alueella on tehty sen mukaisia hoitotöitä kaupungin, ELY-keskuksen ja Metsähallituksen yhteistyöllä. Myös paikallisen luonnonsuojelujärjestön, aktiivisten asukkaiden, Maaseudun sivistysliiton ja Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli alueen hoidossa.
Noljakanmäen Natura-alueella ennallistetaan entisiä hakamaa- ja metsälaidunalueita noin kahden hehtaarin alueella. Jo lähipäivinä aloitetaan entisen hakamaa-alueen kunnostus raivaamalla alikasvospuustoa ja talvella maan jäädyttyä poistetaan erityisesti varjostavaa kuusikkoa. Kaikki suuret maisemamännyt, -kuuset ja lehtipuut sekä lahopuut säästetään. Raivaukset ja puuston harvennuksen tekee Joensuun kaupunki. Ennallistettava alue on entistä kaskimetsää, joka on ollut kaskiviljelyn jälkeen karjan laitumena jo 1700-luvun puolivälin paikkeilta lähtien, jolloin Noljakkaan ovat tulleet ensimmäiset asukkaat.
Laidunnuksen loputtua entiset hakamaat ja kaskilaitumet ovat umpeutumassa ja paikoin varjostava kuusikko ja alikasvos on hyvin tiheää. Tavoitteena onkin kunnostaa näitä perinnebiotooppeja siten, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja lisääntyy, ja alueella esiintyvän monipuolisen kasvillisuuden ja eläimistön elinolosuhteet paranevat. Tavoitteena on puoliavoin hakamaa-alue, jossa puustoiset alueet ja avoimet niittyaukot vuorottelevat. Samalla Noljakanmäen jo nyt hieno perinnemaisema vanhoine kivi- ja pisteaitoineen, lammaslaitumineen ja niittyineen avartuu ja monipuolistuu.
Höytiäisenkanavan suiston alueelle ja Natura-alueen länsiosaan tulee lisäksi noin 52 hehtaarin laajuinen emolehmien rantalaidun. Laitumen aitaamistyöt aloitetaan myös tämän syksyn aikana raivaamalla aitalinjoja. Höytiäisenkanavan suiston rantahietikot syntyivät vuonna 1859 tapahtuneen Höytiäisen vedenpinnan laskun seurauksena. Tämäkin alue on ollut aikanaan laitumena, mistä muistona voi löytää vielä piikkilankoja. Ennen suiston avoimet rannat olivat erityisesti kahlaajien suosimia ruokailu- ja levähdysalueita. Vaikka suistoalue on voimakkaasti umpeenkasvanut ja rehevöitynyt se on vielä arvokas linnustoalueena ja yksi Itä-Suomen tärkeimmistä linturetkeilykohteista. Suiston alueelle kaivettiin syksyllä 2014 avoimia allikoita vesilinnuille ja alueen laidunnus tukee arvokkaan lintuveden säilymistä lisäämällä rantojen avoimuutta.
Lisätietoja:
Suunnittelija Hanna Keski-Karhu, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 026 051, hanna.keski-karhu(at)ely-keskus.fi
Metsätalousinsinööri Merja Kuukkanen, Joensuun kaupunki, puh. 040 589 2429, merja.kuukkanen(at)jns.fi
Iisakintien eteläpuolinen hakamaa-alue ennallistetaan raivaamalla tiheää alikasvosta ja harventamalla puustoa syksyn
ja talven aikana (kuva: Hanna Keski-Karhu).
Höytiäisenkanavan suiston pusikoituvat ja umpeenkasvavat rannat saavat nelijalkaiset hoitajat ensi kesänä.
Pitkospuut aidataan laitumen ulkopuolelle, jotta ihmiset pääsevät kulkemaan esteettä lintutornille (kuva: Hanna Keski-Karhu).