Tiedotteet 2016

Ruskeita ruostelauttoja vesistöissä (Etelä-Savo)

Viime päivinä Etelä-Savon ELY-keskukseen on tullut vesillä liikkujilta ja mökkiläisiltä useita havaintoja ympäri maakuntaa oudoista ruskeista tai ruosteenpunaisista levälautan tyyppisistä ilmiöistä. Levä- tai saastelautasta ei kuitenkaan ole kysymys vaan vedenpinnalle joutuneiden ruostesienen itiöiden massaesiintymästä. Todennäköisesti kyseessä on ruostesienistä runsaimpana esiintyvän kuusen suopursuruostesienen itiöt.

Runsas ilmankosteus ja lämmin sää itiömuodostumien syynä

Viime päivien kaltaiset runsaiden sateiden jälkeiset lyhyet, lämpimät ja aurinkoiset jaksot ovat edesauttaneet ruostesienen itiöiden kypsymistä. Lisäksi useissa havainnoissa on todettu itiölauttojen ilmaantuneen vesistöön juuri voimakkaiden sateiden ja ukkospuuskien jälkeen. Koska itiöt ovat selvästi vettä kevyempiä, voi alueilla, joilla suopursun ruostesienen itiöitä esiintyy erityisen runsaasti, muodostua lähialueiden vesiin jopa useiden satojen metrien pituisia lauttoja. Veteen joutuessaan itiöiden ympärille muodostuu ohut hyytelömäinen vaippa, johon takertuu herkästi myös muu veden pinnalla oleva hiukkasmainen aine kuten pölyä, leviä, hyönteisten kuoria, vesikasvinkappaleita jne. Lämpimässä pintavedessä tämä orgaaninen massa voi helposti alkaa myös haista epämiellyttävälle. Ilmiö ei ole vaarallinen, haitta on lähinnä esteettinen. Itiölautat hajoavat usein muutaman päivän kuluessa.

Ilmiön taustalla mikroskooppisen pienet sienet

Kuusen suopursunruoste (Chrysomyxa ledi) on loissieni. Sienen itiöt ovat mikroskooppisen pieniä (koko 20-30 µm), muodoltaan soikeita ja  täynnä piikkimäisiä nystyjä. Nimensä mukaisesti sienen elinkiertoon kuuluu isäntäkasvin vaihto: talvehtiminen tapahtuu aluksi suopursulla ns. talvi-itiönä. Talvi-itiöt itävät tavallisesti kesäkuun alussa ja muodostuneet kantaitiöt leviävät tuulten mukana saastuttaen kuusen vastapuhjenneet neulaset. Heinä-elokuussa saastuneet neulaset alkavat kellastua. Neulasiin muodostuu aluksi sienen ns. pikkukuroma-aste, joka myöhemmin muuttuu helmi-itiöasteeksi muodostaen neulasiin selvästi silminkin havaittavia vaaleita ns. helmi-itiöpusseja.

Ilmiö ei ole uusi; esimerkiksi vuodelta 1906 on tieto, kuinka "tuulen mukana maan pohjois- ja keskiosista tulleet 'alkukuromat' aiheuttivat harvinaisen voimakkaan saastutuksen Etelä-Suomenkin kuusimetsissä". Tätä isäntäkasviaan vaihtavaa loissientä esiintyy paikoitellen lähes koko Suomessa kuusen ja suopursun levinneisyysalueella. Eniten sitä tavataan idässä ja pohjoisessa. Massaesiintymiä havainnoidaan muutaman kerran vuosikymmenessä ja esiintymät voivat olla varsin paikallisiakin.

Sinänsä ruostesieni ei ole kuuselle erityisen vaarallinen. Se lähinnä hidastaa kuusen kasvua tuhoamalla pahimmillaan nuorimman neulassadon. Kuusessa voi olla kuusi tai jopa kymmenen neulasvuosikertaa. Vanhemmat neulaset kykenevät korvaamaan sienen viemän yhden vuosikasvuston. Kuusen suopursuruostesienen lisäksi joskus voi havaita koivun ruostesienen (Melampsora betulina) aiheuttamia vaurioita koivuissa, mikä ilmenee lehtien ennenaikaisena kellastumisena.

Sinilevätilanne on rauhallinen

Sinilevien osalta tilanne jatkuu melko rauhallisena Etelä-Savossa. Paikoitellen sinilevät ovat näkyvämmin esillä kuten Puruveden alueella, mutta suuremmista esiintymistä ei ole ilmoituksia. Yksittäisiä havaintoja on tullut lisäksi mm. Kyyvedeltä ja Savonlinnan Hirvasjärveltä. Etelä-Savon ELY-keskus seuraa levätilanteen kehittymistä kesäkauden ajan. Tällä hetkellä pintaveden lämpötila on Saimaan Oravissa 19,4 astetta ja Kyyveden asemanrannassa 19,1 astetta.

Linkit

• Etelä-Savon levätilanne (ely-keskus.fi)
   
• Etelä-Savon levätilanne ja havaintopaikat (Järviwiki)
   
• Valtakunnallinen levätilannekatsaus (syke.fi)
   
• Valtakunnallinen levätilanne  (Järviwiki)
   
• Havaintolähetti (Järviwiki)

Lisätietoja:

Vesistöasiantuntija Pekka Sojakka, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 233