Suurenmoinen sammaleläin menestyy ja lisääntyy Onkivedellä (Pohjois-Savo)
Sammaleläin Pectinatella magnifica on vedessä erilaisiin pintoihin kiinnittyvä selkärangaton eläin. Laji esiintyy Suomessa tällä hetkellä paikoitellen vain Vuoksen vesistössä. Pohjois-Savon ELY-keskus ja Lapinlahden kunta ovat kartoittaneet lajin esiintymistä Onkivedellä, missä on tiettävästi yksi lajin runsaimmista esiintymisalueista maassamme.
Sammaleläin Pectinatella magnifica (virallisen suomenkielisen lajinimen puuttuessa vapaa suomennos "suurenmoinen sammaleläin", engl. "Magnificient bryozoan") on yhdyskuntia muodostava ja vedessä erilaisiin pintoihin kiinnittyvä selkärangaton eläin. Eläimen yhdyskuntia voi kuvailla ulkonäöltään lähinnä limaisiksi vihertäviksi hyytelöpalloiksi ja ensikohtaaminen lajin kookkaan kolonian kanssa voikin olla esteettisesti epämiellyttävä, jopa hätkähdyttävä. Sammaleläimiä voi havaita kiinnittyneenä niin vesikasveihin, mökkilaituriin, kiviin kuin kalanpyydyksiinkin. Ravintonaan sammaleläimet käyttävät muun muassa leväsoluja ja bakteereja, joita ne suodattavat vedestä simpukoiden tapaan. Nämä Suomessa vielä harvinaiset eläimet eivät kuulu Suomen alkuperäisluontoon, joten vaikka Pectinatella-sammaleläimen ei tiedetä olevan erityisen haitallinen, on sen levinneisyyden kartoittaminen ja seuranta ensisijaisen tärkeää.
Sammaleläintä runsaimmin Onkivedellä
Laji esiintyy Suomessa tällä hetkellä paikoitellen vain Vuoksen vesistössä. Onkivedellä ensimmäinen varmennettu havainto lajin esiintymisestä tehtiin vuonna 2011. Sittemmin havainnot ovat yleistyneet ja Onkivesi on tiettävästi yksi lajin runsaimmista esiintymisalueista Suomessa. Pohjois-Savon ELY-keskus ja Lapinlahden kunta ovat kartoittaneet lajin esiintymistä Onkivedellä tavoitteenaan selvittää tarkemmin lajin esiintymisalueet järvellä sekä kerätä tietoa sen suosimista elinympäristöistä ja kasvutavasta. - Lapinlahden kunta keräsi alkuvuodesta 2016 alueen asukkailta havaintoja lajin esiintymistä ja elokuussa ELY-keskus ja kunta tekivät tarkemman maastokartoituksen järven eri osissa, kertoo hydrobiologi Antti Kanninen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.
Kartoituksen tulokset varmensivat lajin tämänhetkisen esiintymisalueen rajoittuvan järven pohjoisosaan, sillä yhdelläkään järven eteläpään havaintopisteellä ei löydetty sammaleläimiä. Sen sijaan Väärnin alueella sekä Lammasvirta – Nerkoon alueella sammaleläimiä tavattiin usealla kartoituspisteellä. Määrät olivat pääasiallisesti pieniä, 1 – 10 yhdyskuntaa, mutta muutamalla pisteellä yhdyskuntien määrät nousivat yli kahteenkymmeneen. Valtaosin yhdyskunnat olivat suhteellisen pieniä, noin nyrkin tai kahden kokoisia, mutta suurin havaittu sammaleläinkolonia täytti ämpärin pohjan ja painoi yli neljä kiloa.
Pistemäisen kartoituksen lisäksi tehtiin tarkempi paikallinen tutkimus, jolla kartoitettiin lajin esiintymistiheyttä suotuisassa elinympäristössä ja kerättiin tietoa lajin kiinnittymissyvyydestä ja -pinnoista. - Tarkemmassa kartoituksessa löytyi muutamia alueita, joilla yhdyskuntien määrä oli yllättävän suuri, toteaa kartoituksesta vastannut korkeakouluharjoittelija Marika Sarkkinen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Tiheimmillään kolonioita oli 114 kappaletta aarilla.
Kartoituksen perusteella laji esiintyy matalassa vedessä noin 0 – 20 cm syvyydellä ja suotuisissa oloissa siis erittäin tiheänä. Kartoituksen perusteella sammaleläin karttelee erittäin suojaisia alueita, mutta myös voimakkaalle aallokolle avoimia rantoja. Kasvupaikan maltillinen veden vaihtuvuus suosinee suodatukseen perustuvaa ravinnonhankintaa mahdollistaen kuitenkin riittävän vakaan kiinnittymisalustan. Kiinnityspinnaksi tälle helposti leviävälle lajille kelpaavat alustat vesikasvien varsista ja puiden oksista aina muoviputkiin ja köysiin asti.
Yhdyskunnat runsaimmillaan elo-syyskuussa – omia havaintojaan voi tallentaa vieraslajiportaaliin
Sammaleläimistä koituva todennäköisin haitta on kalanpyydysten ja vesiputkien mahdollinen tukkeutuminen sekä muiden vesirakenteiden likaantuminen. Sammaleläin voi periaatteessa olla myös hyödyllinen puhdistamalla vettä paikallisesti suodattamalla vedestä levää ja muuta eloperäistä ainesta ravinnokseen. Lajin leviämisen estämiseksi ei liene tehtävänä muuta kuin nostaa yhdyskunnat maalle kuivumaan ennen niiden hajoamista ja lisääntymissolujen vapautumista.
Sammaleläimen yhdyskunnat ovat runsaimmillaan juuri nyt elo-syyskuussa, ennen kuolemistaan vesien viiletessä. Sammaleläinten kartoitus jatkuu ELY-keskuksen toimesta seuraavaksi maanantaina 29.8.2016 Haukivedellä Varkaudessa, jossa on lajin Pohjois-Savon toinen pääasiallinen esiintymisalue. Aivan viime päivinä vieraslajiportaaliin on ilmoitettu ensimmäinen yleisöhavainto lajista myös Leppävirralta Konnuslahdelta. Omia havaintojaan kansalaiset voivat tallentaa itse suoraan vieraslajiportaaliin. Pohjois-Savossa havaintotietoja voi lähettää myös suoraan Pohjois-Savon ELY-keskukseen.
Kuvia sammaleläimestä (Kuvat: Marika Sarkkinen, Pohjois-Savon ELY-keskus) :
Lisätietoja:
Hydrobiologi Antti Kanninen, p. 0295 026 801 (Pohjois-Savon ELY-keskus)
Korkeakouluharjoittelija Marika Sarkkinen, p. 0295 016 348 (Pohjois-Savon ELY-keskus)
Ympäristösihteeri Helena Tukiainen, p. 040 4883 753 (Lapinlahden kunta)