- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Joulukuu alkoi kylmänä ja päättyi lauhana (Pohjois-Karjala)
Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa kolmisen astetta pitkän ajan keskiarvoa leudompi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin joulukuun keskilämpötilaksi -5 astetta, kun se tavallisesti on -8,1 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin joulukuun keskilämpötilaksi -4,1 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on -7,3 astetta. Kuukauden alkupuolisko oli kylmä, mutta kuukauden loppupuolisko oli leuto.
Suurimmassa osassa Pohjois-Karjalan maakuntaa oli joulukuussa tavanomaista sateisempaa. Kuukauden sädemäärä vaihteli 48 – 57 mm, kun tavallisesti joulukuussa sataa 51 mm. Vuodenvaihteessa lunta oli lähes tavanomainen määrä eli noin 30 cm.
Lumenvesiarvo vaihteli joulukuun lopussa 67 – 86 mm, kun se vuodenvaihteessa on keskimäärin 61 mm.
Pielisen vedenpinta nousi 2 cm joulukuun aikana ja kuukauden lopussa vedenkorkeus oli kuitenkin 16 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa alempana.
Orivesi-Pyhäselän vedenpinta laski Arvinsalmen asteikon mukaan 1 cm joulukuun aikana. Joulukuun lopussa vedenkorkeus oli 4 cm ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta ylempänä.
Ruunaan vedenkorkeus oli vuodenvaihteessa 17 cm normaalia alempana. Viinijärven vedenkorkeus oli 1 cm ja Kajoonjärven 13 cm normaalitasoa ylempänä.
Suomen Ympäristökeskuksen ennusteen mukaan Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus laskee tämän hetkisestä korkeudesta noin 5 cm maaliskuun alkupuoliskolle mennessä.
Pielisen vedenpinnan ennustetaan laskevan 3 - 5 cm tammikuun aikana.
Koitajoen keskivirtaama oli joulukuussa lähes kolmanneksen tavanomaista pienempi. Pielisjoessa virtasi vettä viidenneksen normaalia vähemmän. Lieksanjoen keskivirtaama joulukuussa oli noin 90 prosenttia normaalista.
Pienempien jokien virtaamat olivat joulukuussa keskimääräisitä suurempia. Jänisjoen Ruskeakoskella virtasi joulukuussa vettä lähes 1,4-kertaisesti tavanomaiseen nähden. Saramojoen joulukuun virtaama Roukkajankoskella oli vastaavasti 1,1-kertainen.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Kontiolahden Jaamankankaalla ja Jakokoskella sekä Ilomantsin Kuuksenvaarassa pohjavedenkorkeus oli joulukuun lopussa 1 - 5 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Nurmeksen Juutilankankaalla pohjavedenkorkeus oli vastaavasti 11 cm normaalia ylempänä.
Routaa em. mittauspaikoissa oli keskimäärin 5 cm, kun sitä normaalisti on noin 14 cm.
Joulukuun päättyessä jäänpaksuus oli maakunnan järvissä yleisesti ottaen 20 cm. Esimerkiksi Pyhäselän Roukalahdella jäänpaksuus oli joulukuun lopussa 21 cm ja Pielisellä Nurmeksessa 22 cm. Pyhäselällä jää on 4 cm ja Pielisellä 8 cm tavallista ohuempaa.
- Tilasto-osa (pdf)
Vuosi 2016 muistetaan lämpimästä keväästä ja sateisesta kesästä
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2016 oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvoon nähden oli maan eteläosan vajaasta asteesta Lapin vajaaseen kahteen asteeseen. Yksittäistä kuukausista ainoastaan tammikuu oli koko maassa keskimääräistä kylmempiä. Lämpimintä oli helmikuussa, jolloin Pohjois-Karjalassa kuukauden keskilämpötila oli lähes seitsemän astetta normaalia lämpimämpi. Kevätpuoli oli myös lämmin. Maalis-toukokuun keskilämpötila oli maakunnassamme 2-4 astetta keskimääräistä lämpimämpi.
Kulunut vuosi oli Pohjois-Karjalassa normaalia sateisempi. Pielisjoen, Höytiäisen, Koitajoen ja Jänisjoen sadannan aluearvo oli keskimäärin 699 mm, joka on noin neljä prosenttia pitkäaikaista keskiarvoa suurempi. Sateisin kuukausi oli heinäkuu, jolloin satoi puolitoistakertaisesti normaaliin verrattuna. Vähiten satoi huhtikuussa.
Maakunnan järvien vedenkorkeudet olivat alkuvuodesta 15 – 45 cm ajankohdan keskiarvoja korkeammalla. Lumen vesiarvo oli keväällä tavanomaista pienempi, minkä vuoksi kevättulva jäi normaalia pienemmäksi. Sateisen heinäkuun ansiosta järvien vedenpinnat pysyivät keskimääräistä ylempänä aina syyskuulle saakka. Lämmin ja vähäsateinen syksy sai järvien vedenkorkeudet laskemaan keskimääräistä alemmaksi. Tätä laskua on jatkunut aina joulukuun alkupuolelle. Vuodenvaihteessa maakunnan järvien vedenkorkeudet vaihtelivat ajankohdan keskiarvojen molemmin puolin.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjaveden pinnat pysyttelivät tavanomaista korkeammalla aina toukokuulle. Kesä-lokakuun ja marraskuun alkupuoliskon aikana oli laskusuunta, kunnes marraskuun lopussa alkoi noususuunta. Vuodenvaihteessa mittausasemilla pohjaveden korkeus oli ajankohdan keskiarvon alapuolella 1 – 5 cm. Poikkeuksena Nurmeksen Juutilankankaan mittausasema, jossa pohjaveden korkeus oli joulukuun lopussa 11 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella.
Talvella 2016 lumipeite jäi maakunnassamme 10 – 15 cm tavanomaista vähäisemmäksi. Lumen vesiarvo eli lumikuorma oli normaalia pienempi.
Tammi-helmikuussa 2016 järvien jäänpaksuus oli tavanomainen. Keväällä jäidenlähtö oli noin viikon etuajassa.
- Tilasto-osa (pdf)
Lisätietoja
Vesitaloussuunnittelija Esa Päivinen, puh. 0295 026 218, esa.paivinen(at)ely-keskus.fi
- Julkaisupäivä
- 9.1.2017