Voit vaikuttaa norpan pesinnän onnistumiseen - ELY-keskus lähestyi kirjeellä tiheimpien pesimäalueiden ranta-rakennusten omistajia (Etelä-Savo)

Parhaillaan on käynnissä saimaannorpan pesintäaika. Pesinnän onnistuminen riippuu osaltaan myös siitä, millaisia ratkaisuja ja valintoja kukin yksittäinen ihminen jäällä ja rannoilla liikkuessaan tekee. Etelä-Savon ELY-keskus lähetti 8.3.2017 saimaannorpan tiheimmän pesinnän alueilla rantarakennuksia omistaville henkilöille kirjeen, jossa kerrotaan miten omalla käyttäytymisellä voi vaikuttaa pesinnän onnistumiseen. Kirjeitä lähti noin 650 kappaletta. Suurin osa kirjeistä lähetettiin Haukiveden, Pihlajaveden ja Joutenveden alueen rantarakennusten omistajille. Kohdennettua viestintää on tarkoitus laajentaa ensi vuonna myös muille tärkeille norpan pesimäalueille.

Viestintä on tänä vuonna aloitettu alueilta, joilla syntyy vuosittain merkittävä osa kuuteista. Samat ohjeet liikkumiseen koskevat kuitenkin kaikkia pesintäalueilla liikkuvia. Norppia elää lähes koko Saimaan alueella ja pesinnän huomioon ottaminen on tärkeää koko sen elinalueella. Tänä keväänä olosuhteet ovat olleet otolliset jäällä liikkumiseen, mikä näkyy ulkoilijoiden suurena määränä myös Saimaalla. Liikkuminen norppa-alueilla talviaikaan lisää pesintään kohdistuvaa häiriötä. Jokaisen Saimaalla liikkuvan olisikin hyvä tiedostaa, että rantakinoksessa voi olla norpan pesä.

Turvaa norpan pesintä!

Kohdennetun viestinnän tavoitteena on, että pesintäalueiden rannoilla asuva tai lomaileva tiedostaa liikkuvansa norpalle tärkeällä alueella, ja että omalla käyttäytymisellä voi vaikuttaa pesinnän onnistumiseen omistamansa rakennuksen läheisyydessä. Ranta-asutusta on keskeisillä saimaannorpan elinalueilla ja esimerkiksi vapaa-ajanasunnoilla ollaan yhä enemmän myös talvella. Kohdennettua viestintää on tarkoitus laajentaa ensi vuonna myös muille tärkeille norpan pesimäalueille.

Näin turvaat saimaannorpan onnistuneen pesinnän:

• Vältä liikkumista saarten rannoilla sekä lunta kinostavien niemenkärkien ja luotojen läheisyydessä.
• Vältä liikkumista rannoilla erityisesti moottorikäyttöisillä kulkuneuvoilla, kuten moottorikelkalla tai mönkijällä.
• Pyri käyttämään olemassa olevia reittejä (jäätiet, moottorikelkkareitit, luistelureitit, latureitit).
• Jätä rantojen lumikinokset rauhaan, myös apukinokset.
• Pidä koirat kytkettynä.
• Älä päästä koiria kaivelemaan rantakinoksia.
• Vältä metsän hakkuita ynnä muita kovaa ääntä aiheuttavia toimintoja rannan tuntumassa helmi-maaliskuussa.
• Mikäli näet jäällä norpan jätä se rauhaan. Voit tarkkailla norppaa riittävän välimatkan päästä kiikareilla.

Rauha ja rasvainen maito - elinehto kuutille

Kuutit syntyvät helmi-maaliskuussa ja emo imettää poikasta 7-12 viikkoa. Onnistunut imetysaika on edellytys kuutin selviämiselle. Jäällä liikkuminen pesintäaikaan voi aiheuttaa poikkeavia ääniä, jonka seurauksena emo ja kuutti sukeltavat pakoon tai emo ei uskalla nousta imettämään kuuttia jäälle. Kun kuutti saa imeä emon rasvaista maitoa synnytyspesän rauhassa, paranevat sen mahdollisuudet selviytyä ensimmäisestä elinvuodestaan selvästi. Vastasyntyneellä kuutilla on huono lämmöneristys, koska rasvakerrosta ei vielä ole. Siten jokainen häiriön aiheuttama sukellus kylmään veteen kuluttaa energiaa. Toistuvat häiriöt aiheuttavat stressiä ja muutoksia imetysrytmiin. Toukokuussa emo vieroittaa kuutin ja aikuiset vaihtavat karvaansa rantojen makuukivillä.

Linkit:

• Näin turvaat norpan pesinnän (pdf, 559 kt)
• Lisätietoja saimaannorpasta (metsa.fi)
• Ilmoita saimaannorppahavaintosi (metsa.fi)

• Ilmoita norppahavainnosta WWF:n norppagalleriaan (wwf.fi)

Lisätietoja:

Luonnonsuojeluasiantuntija Anni Rautio, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 029 5024 133, anni.rautio(at)ely-keskus.fi
Luonnonsuojeluasiantuntija Arto Ustinov, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 029 5024 239, arto.ustinov(at)ely-keskus.fi