- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Kevään vesitilanne ennakoi kuivaa kesää Hämeessä (Häme)
Vähäluminen talvi ja aikainen lumien sulaminen uhkaa jättää Hämeen vesistöt tänä kesänä vähävetisiksi. Mahdolliset suuret sademäärät voivat vielä korjata vesitilannetta. Yleisesti ottaen järvien vedenkorkeudet ja jokien virtaamat ovat nyt lähellä ajankohdan keskitasoa, mutta tavanomaisesta vuodesta poiketen varsinaisia kevättulvia ei enää ole odotettavissa. Suurten järvien vedenkorkeuden nousu kuitenkin jatkuu ennusteiden mukaan vielä toukokuulle saakka. Ajan tasalla olevaa tietoa vesitilanteesta löytyy ymparisto.fi-verkkosivuilta.
Järvien vedenpinnat Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä
Päijät-Hämeessä järvien pinnat ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskitasoa. Maaliskuun pitkäaikaista keskitasoa hieman alempana ovat Hartolan Jääsjärvi 6 cm, Heinolan Ala-Rieveli 7 cm, Lahden Vesijärvi 2 cm ja Päijänne 6 cm. Orimattilan Mallusjärven vedenkorkeus on sen sijaan 23 cm maaliskuun pitkäaikaista keskitasoa ylempänä. Päijänteellä Kalkkisista vettä juoksutetaan 140 m3 sekunnissa eli vain hieman yli puolet tavanomaisesta maaliskuun lopun juoksutuksesta.
Kanta-Hämeen puolella tilanne on kahtiajakoisempi. Hauhon reitillä Iso-Roineveden vedenkorkeus on 28 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Valkeakosken juoksutusta on vähennetty luonnontilaista purkautumista pienemmäksi helmikuun alussa ja kuivan vesitilanteen pienennettyjen juoksutusten ennakoidaan jatkuvan vielä useita kuukausia, jopa lokakuulle saakka. Säännöstelyillä Vanajavedellä ja Vanajanselällä on huomioitu vesitilanteen kuivuus siten, että vedenkorkeutta on nostettu noin puoli metriä ajankohdan keskitason yläpuolelle. Myös Hämeenlinnan Lammin Pääjärvessä vedenkorkeus on 11 cm tavanomaista tasoa ylempänä. Sen sijaan Tammelan Pyhäjärvessä vesi on kuivan syksyn jäljiltä 13 cm alempana kuin yleensä tähän aikaan vuodesta.
Pohjaveden pinnat laskeneet alhaalle
Pohjaveden pinnat ovat Hämeessä olleet laskussa viime kesästä lähtien. Esimerkiksi Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen sekä Lammin Tullinkankaan seuranta-asemilla pohjaveden pinnat ovat laskeneet kesäkuusta lähtien yli puoli metriä. Pohjaveden pinnat ovat tällä hetkellä jopa 60 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Talvi oli vähäluminen, joten pohjavesivarastot eivät kevätsulamisen yhteydessä juurikaan täyttyneet. Keväällä tarvitaan runsaita sateita pohjavesitilanteen parantamiseksi ja kaivojen kuivumisen välttämiseksi. Erityisesti yksittäiset kaivot esimerkiksi pienillä moreenialueilla saattavat kuivua.
Lisätietoja
Vesitilanne: www.ymparisto.fi/vesitilanne
Vedenkorkeus Hämeessä: http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/FIN/vedenkorkeus/HAM.htm
Pintavedet, vesitalousasiantuntija Jouni Riihimäki, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 223
Pohjavedet, hydrogeologi Petri Siiro, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230
Tiedotus
Kirsi Elomaa, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 037
- Julkaisupäivä
- 27.3.2017