- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Kuusen suopursuruoste värjää vedenpintaa, sinilevätilanne rauhallinen (Pohjois-Karjala)
Kuusen suopursuruoste
Ruosteenpunaiset tai vaaleahkot lautat veden pinnalla ovat herättäneet jälleen ihmetystä Pohjois-Karjalassa. Lauttojen aiheuttajana ei ole levä, vaan ilmiön aiheuttaa kuusen suopursuruosteen (Chrysomyxa ledi) itiöiden muodostama massaesiintymä.
Vesistöjen lisäksi ruostesienen voi havaita näkyvimmin kuusen nuorimman neulasvuosikerran kellastumisena heinä-elokuussa, jolloin myös helmi-itiöpesäkkeet muodostuvat ja alkavat vapauttaa itiöpölyä. Sieni siirtyy itiöiden avulla kuusesta suopursuun, jossa se talvehtii rihmastona. Suopursun itiöpesäkkeistä muodostuvat kantaitiöt levittävät sienen takaisin kuuseen sateisina alkukesinä. Kuusen suopursuruostetta esiintyy eniten Itä- ja Kaakkois-Suomessa sekä pohjoisessa, missä suopursun esiintyminen myös kangasmailla on yleistä. Massaesiintymiä tavataan muutaman kerran vuosikymmenessä.
Kesän viileys, sateisuus ja yksittäiset lämpimät päivät ovat edesauttaneet sienen leviämistä ja itiöiden kypsymistä. Heinä-elokuussa tuulet ja vesisateet varisuttavat itiöitä, jolloin itiöpölyä saattaa kasautua järvien pinnoille. Itiöistä muodostuvat lautat voivat olla hyvinkin suuria, sillä ne ovat vettä kevyempiä. Veteen joutuessaan itiöiden ympärille muodostuu ohut hyytelömäinen vaippa, johon tarttuu helposti myös muita veden pinnalla olevia roskia, levää, vesikasvinkappaleita, siitepölyä jne.
Ilmiö ei ole vaarallinen ja haitta on lähinnä esteettinen. Runsaasti itiöitä sisältävä vesi voi kuitenkin aiheuttaa allergiaoireita, sillä itiöt keräävät ympärilleen helposti myös siitepölyä. Uimareita kehotetaan välttämään ruostelauttoja ja peseytymään puhtaalla vedellä uinnin jälkeen oireiden välttämiseksi. Itiölautat hajoavat usein muutaman päivän kuluessa.
Viikon 32 sinilevätilanne Pohjois-Karjalan vakiohavaintopisteillä
Viikon 32 havaintopäivinä (8.-9.8.2017) valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla ainoastaan Suuri-Onkamon Ruunaluodolla oli hieman sinilevää.
Tänään 10.8. pintaveden lämpötila oli Nurmeksessa Pielisessä 17,8 °C (-0,5 °C pitkän ajan keskiarvoon verrattuna) ja Joensuussa Pielisjoessa 18,0 °C (vastaa pitkän ajan keskiarvoa).
Muut levähavainnot
Kuluvalla viikolla ei ole tullut yleisöhavaintoja sinilevistä.
Levätilanteesta tiedottaminen
Kaikki levätilannetiedot kootaan Järviwikiin levätilannesivuille www.jarviwiki.fi. Leväkatsaukset tehdään kesä-elokuussa koko maan tilanteesta ymparisto.fi -verkkopalveluun torstaisin: www.ymparisto.fi/levatilanne. Pohjois-Karjalan ELY-keskus tekee leväkatsauksia tarvittaessa torstaisin kesä-syyskuussa: www.ely-keskus.fi/web/ely/levatilanne.
Lisätietoja
Suunnittelija Ninni Rissanen/leväpuhelin, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 026 033, ninni.rissanen(at)ely-keskus.fi
Kuusen suopursuruoste. Kuva: Ninni Rissanen. |
- Julkaisupäivä
- 10.8.2017