- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Kesän 2017 leväseuranta on päättynyt (Häme)
Valtakunnallinen leväseuranta on päättynyt 13:lla Hämeen havaintopaikalla. Seurantapaikat, joilla levää havaittiin säännöllisesti, ovat pääosin samoja kuin aiempina vuosina. Yhdeksällä havaintopaikalla havaittiin kesän aikana sinilevää joko yhden kerran tai useammin, mutta useimmiten vain vähäisiä määriä.
Useimmin sinilevää havaittiin Hattulassa Vanajavedellä ja Orimattilan Mallusjärvellä, molemmilla yhdeksän kertaa. Vanajavedellä levän määrä oli joka kerta vähäinen. Mallusjärven seurantapaikalla levää oli runsaasti pinnalla viikoilla 33–35 sekä viikolla 37 ja seurannan viimeisellä viikolla erittäin runsaasti.
Loppijärvellä sinilevää havaittiin yhden kerran runsaasti pinnalla (viikolla 28), samoin Lahdessa Kymijärvellä. Viikolla 33 Orimattilan Villikkalanjärvellä havaittiin erittäin runsaasti levää.
Sinilevähavaintoja kesäkuun viimeiseltä viikolta alkaen
Sinilevän pintaan nousun edellytyksenä on levän riittävä ikääntyminen ja samanaikainen heikkotuulinen sää. Alkukesällä sinilevät kasvavat vedenpinnan alla. Tästä syystä niiden olemassaoloa ei silloin huomata. Kun ne alkavat keski- ja loppukesällä vanheta, niiden kyky pysytellä vedenpinnan alla heikkenee.
Jos sää on samaan aikaan tyyni tai heikkotuulinen, voi vanhenevaa levää alkaa kohota kohti pintaa. Kun tuuli taas voimistuu, se voi koota pintaan kohonnutta levää johonkin tuulen alapuoliseen rantaan niin paljon, että sitä on mahdollista havaita paljain silmin.
Ensimmäiset sinilevähavainnot tehtiin kesäkuun viimeisellä viikolla, kuten monina aiempina vuosina. Heinäkuussa levää havaittiin hieman useilla havaintopaikoilla, joista kolmella useammin kuin kerran. Heinäkuussa havaittiin vain yksi runsas leväesiintymä. Tuulinen ja sateinen sää sekoitti levää veteen ja hillitsi näin sen pintaan kohoamista.
Elokuussa havaittiin vähäisiä leväesiintymiä useammin kuin heinäkuussa. Muutama heikkotuulinen päivä teki mahdolliseksi kolmen runsaan ja yhden erittäin runsaan sinileväesiintymän muodostumisen. Syyskuun aikana levää havaittiin pinnalla seitsemällä seurantapaikalla. Syyskuussa havaituista esiintymistä kaksi oli runsaita ja yksi erittäin runsas, muut vähäisiä.
Yleisöilmoituksia ja levänäytteitä sinilevistä toimitettiin kesän aikana ELY-keskukseen vähemmän kuin useimpina aiempina kesinä.
Sinileväesiintymät mahdollisia myös syksyllä
Järvien syystäyskierto nostaa ravinteita päällysveteen levien käytettäväksi. Vanhaa sinilevää voi syksyn kuluessa vielä kohota järvillä pintaan heikkotuulisella säällä. Hämeen ELY-keskus ottaa edelleen vastaan näytteitä ja ilmoituksia toimialueensa haitallisista leväesiintymistä.
Ronja Jokirinne keräämässä levänäytteitä Möysän rannasta elokuussa.
Lisätietoja:
Hydrobiologi Petri Horppila, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 182
Viestintä:
Viestintäsuunnittelija Jaakko Koivisto, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 201
- Julkaisupäivä
- 28.9.2017