- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Helle lisännyt selvästi leväkukintojen määrää (Kainuu)
Kainuussa leväesiintymiä on ollut alkukesän 2018 aikana selvästi enemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kesäkuun lopulla alkaneet leväkukinnat ovat lisääntyneet hellejakson alettua. Lisäksi ukkossateet ovat huuhtoneet vesistöihin fosforia, joka on edesauttanut levien kasvua.
Tähän mennessä on tehty useita levähaittahavaintoja. Sinilevää on havaittu tähän mennessä ainakin seuraavissa järvissä: Nuasjärvi, Vimpelinlampi, Kaupunginlampi, Haatajanjärvi, Syvä Tervajärvi, Iso-Sintiö, Sokajärvi, Korpijärvi, Rokuanjärvi, Sotkamojärvi, Kiiskisjärvi ja Iso-Riihijärvi.
Leväkukintojen aiheuttajina ovat olleet pääsääntöisesti Anabaena-suvun sinilevät, jotka voivat muodostaa myös myrkyllisiä kukintoja. Ilmoitetuissa leväkukinnoissa levämäärät ovat olleet suurimmassa osassa kohtalaisen vähäisiä.
Alkukesän levähaittahavainnoissa on ollut myös ilmoituksia männyn siitepölystä, joka kulki lauttoina ympäri järveä tuulen mukana. Siitepölystä ei ole terveydellistä haittaa, ja se painuu ajan kuluessa vesistöjen pohjaan. Paksut lautat voivat haista pahalle mädäntyessään. Viime viikkoina on alkanut esiintyä myös ruostesieni-itiöiden muodostamia vaaleanruskeita lauttoja vesistöissä. Myöskään niistä ei ole terveydellistä haittaa.
Pääsääntöisesti sini- ja viherlevän erottaa toisistaan seuraavasti. Viherlevä on lähes aina kiinnittyneenä kasveihin, rantakiviin tai laiturirakennelmiin. Sinilevä on yleensä hiutalemaisesti vapaana kelluvaa ja lauttaantuu tuulella rannoille. Kuivuessaan rannalla se muodostaa turkoosin sinisen vyön. Tätä voi myös kokeilla kastelemalla höyläämätöntä laudanpätkää levävedessä. Myös tässä tapauksessa kuivuessaan levä vaihtaa väriä turkoosin siniseksi. Sinilevät voivat olla hermo- tai maksatoksisia ja sama laji voi olla toisessa kukinnassa myrkyllinen ja toisessa taas myrkytön. Levän myrkyllisyyttä ei voi erottaa silmämääräisesti.
Järviveden leväisyyden voi tarkastaa ottamalla sitä kirkkaaseen lasipurkkiin. Jos vedessä on selvästi näkyvissä vihreitä levähippuja, tulee sen käyttöä eritoten löylyvedeksi välttää. Sinileväkukinnan aikana järvivettä ei tulisi käyttää myöskään kasvimaan kasteluvetenä. Samoin lasten ja lemmikkieläinten tulisi välttää uimista levävedessä. Leväisessä vedessä uimisen jälkeen tulisi käydä suihkussa. Levämyrkyt aiheuttavat päänsärkyä, huimausta, nuhaa, kuumetta ja pahoinvointia.
Erilaisia sinileviä on kaikissa vesistöissämme, mutta niiden säännölliset ja runsaat massaesiintymät keskittyvät reheviin ja mataliin vesistöihin.
Sinilevät pystyvät muodostamaan massaesiintymiä eli kukintoja myös laadultaan hyvissä vesistöissä, koska ne voivat ottaa tarvitsemansa typen ilmasta erilaissolujen avulla. Tällöin esimerkiksi rankkasateen jälkeen vesistöön huuhtoutunut fosforisykäys riittää laukaisemaan kukinnan. Mikäli säätyyppi jatkuu poutaisena ja pitempään tuulettomana, leväkukintoja esiintynee tulevina viikkoina useimmissa Kainuun järvessä.
Lisätietoja
Suunnittelija Reima Leinonen, reima.leinonen(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 023799
Yksikön päällikkö Sari Myllyoja, sari.myllyoja(at)ely-keskus.fi, puh 0295 023833
- Julkaisupäivä
- 27.7.2018