Itä-Suomen maaseutuohjelmien väliarviointi on valmistunut (Etelä-Savo)
Arviointi suosittaa Etelä-Savolle matkailuklusterin monipuolistamista, toimijaverkon vahvistamista ja lisäresursseja rakennehaasteisiin.
Itä-Suomen maaseutuohjelmien väliarvioinnissa on pureuduttu kehittämishankkeiden, yrityshankkeiden ja maataloustukien toimeenpanoon ja vaikuttavuuteen. Arvioinnin kyselyihin vastasi 823 henkilöä ja työpajoihin sekä haastatteluihin osallistui 211 henkilöä. Tämän lisäksi arvioinnissa tehtiin laajoja tilasto- ja rekisteriaineistojen analyysejä.
Matkailu on Etelä-Savossa perinteinen vahvuus. Lähes puolet maakuntaan vuosina 2015-2017 myönnetystä yritystuesta on kohdistunut matkailualalle. Jatkossa voisi olla mahdollista rakentaa vahvempaa klusteria, johon yhdistyisivät matkailuun kytkeytyen myös luomu-tuotanto, lähiruoka, luonnon monimuotoisuus ja kauppa (verkkokauppa, puodit). Monissa näissä osa-alueissa on tapahtunut myönteistä kehitystä kuluvalla ohjelmakaudella, mutta niistä voisi rakentaa nykyistä vahvemmin toisiaan tukevan kokonaisuuden. Matkailuverkostojen maakunnan rakentamiseen kannattaa panostaa edelleen.
Arviointi suosittaa Etelä-Savolle maaseudun kehittämistyöhön liittyvän toimijaverkon vahvistamista. Maakunnan toimijakenttä on paikoin ohut ja aukkoinen. Alueelta puuttuu esimerkiksi vahva kehitysyhtiöverkko, jollainen muissa Itä-Suomen maakunnissa kokoaa yhteen kehittyvien yritysten tarpeita ja jalostaa niitä hankkeiksi.
Etelä-Savon maakunnalla on erityisiä aluerakenteen ja -talouden haasteita muihin Itä-Suomen maakuntiin verrattuna. Vuosina 2007-2015 maakunnasta katosi lähes 5.000 työpaikkaa suhdannekehityksen ja toimialarakenteen vaikutusten lisäksi. Tämän mittakaavan haasteita ei maaseutuohjelman keinoin voida ratkaista, vaan siihen tarvitaan rakennerahastojen ja mahdollisten valtion erityistoimien tukea.
Maaseudun imagotyö on kaikille alueille ja maaseudun toimijoille yhteinen tulevaisuusinvestointi. Parhaillaan elettävään murroskauteen kuuluu ristiriitaisten näkemysten ja viestien olemassaolo. Tämän vuoksi realistinen ja monipuolinen viestintä maaseudusta asumis- ja liiketoimintaympäristönä on erityisen merkityksellistä.
Arvioinnin toteutus
Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskukset ovat yhdessä tilanneet ulkopuolisen arvioinnin maaseudun kehittämistyön toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta. Väliarviointi koskee kauden 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alueellista toteutusta. Arvioinnin kohteena olevien tukien määrä vuosina 2015-2017 oli noin 344 milj. euroa. Tästä 80 % oli maataloustukia, 11 % kehittämishankkeille myönnettyjä tukia ja 9 % yrityshankkeille myönnettyjä tukia. Luvuissa ovat mukana sekä ELY-keskusten että toimintaryhmien (Leader) myöntämät tuet.
Arviointi on toteutettu ensisijaisesti benchmarking-näkökulmasta eli laatimalla erilaisiin aineistoihin ja näkökulmiin perustuvia maakuntien vertailuanalyysejä. Itä-Suomi oli arviointiasetelman käytössä edelläkävijä. Arvioinnin toteuttajina toimivat Suomen Aluetutkimus FAR ja Augurix Oy. Arviointiraportti löytyy nettisivuilta www.maakehys.fi.
Lisätietoja arvioinnista antavat:
Yksikön päällikkö Maija Puurunen, Etelä-Savon ELY-keskus, maija.puurunen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 024 074
Arviointiryhmän yhteyshenkilö Tuomas Kuhmonen, Augurix Oy, tuomas.kuhmonen(at)augurix.fi, p. 050 5911959