Navigointivalikko
Tiedotteet 2018

Jääpadot voivat aiheuttaa tulvaongelmia etenkin Kyrönjoella (Pohjalaismaakunnat)

17.4.2018 klo 17:45

Kyrönjoella muodostui maanantaina pienehkö jääpato Isoonkyröön, joka tiistain aikana on siirtynyt jonkin verran alavirtaan ja saattaa aiheuttaa tulvavahinkoja. Kyrönjoen alaosan perinteisiä jääpatokohteita ovat mm. Merikaarto, Kolkki, Skatila ja Vassor. Muita Kyrönjoen mahdollisia ongelmallisia kohteita ovat Ilmajoen seutu sekä Seinäjoen vähävetinen uoma, jonne joudutaan lähipäivinä päästämään poikkeuksellisen paljon vettä.

Kyrönjoen lisäksi tulvaongelmia voi esiintyä myös muissa vesistöissä, esim. Laihianjoella saattaa lähipäivinä olla taloja kastumisvaarassa ja Lapuanjoella Kuortaneenjärvellä loppuviikon aikana. Myös tieyhteyksiä saattaa olla poikki. Tulvatilanteen kehittymiseen vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti sääolosuhteiden kehitys.

Kyrönjoen tulvahuippu Ilmajoen ja Seinäjoen alueella on Tulvakeskuksen ennusteiden mukaan todennäköisesti aikaisintaan torstaina. Tämän vuoksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ryhtyy täyttämään, Kalajärven, Pitkämön ja Kyrkösjärven tekojärviä jo osin tiistain puolella. Jotta tekojärvien varastotilavuudesta saadaan paras mahdollinen hyöty, niin tekojärvien täytön ajoittamisessa pitää huomioida veden viipyminen tekojärvien ja tulva-alueiden välillä. Lapuanjoen tulvahuippua Lapuan ja Kauhavan alueella pyritään leikkaamaan täyttämällä Hirvijärven ja Varpulan tekojärviä sekä Nurmonjoen latvaosan säännösteltyjä järviä.  Kyrönjoella säännösteltyihin järviin mahtuu vettä noin 50 miljoonaa m3 ja Lapuanjoella noin 90 miljoonaa m3. Vesistöjen säännöstelyn lisäksi Kyrönjoen ja Lapuanjoen tulvatilannetta pyritään helpottamaan pysäyttämällä pengerrysalueiden pumppaamot.  Jos vedenkorkeus kaikesta huolimatta nousee lupapäätöksissä ilmoitetulle tasolle, niin tulvavesiä johdetaan pengerrysalueille.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöjen tulvatilanteen seuraamisessa hyödynnetään asiantuntijoiden ja paikallisten asukkaiden lisäksi tänä vuonna runsaasti erilaisia kameroita. Kiinteät kamerat seuraavat varsinkin tekojärvien pinnan muutoksia ja muita kriittisiä kohteita, esimerkiksi Nikkolan asteikkoa Ilmajoella. Riistakameroita on puolestaan siirretty seuraamaan tulvatilanteen kehittymistä jääpatokohteisiin ja pengerrysalueiden tulvakynnyksille.  Tiistain aikana saapuu tulvatilannetta kuvaamaan myös Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija kauko-ohjattavan drone-kopterin kanssa. Dronea pyritään hyödyntämään mm. jääpatotilanteisiin.

Lisätietoja:

  • Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794
  • Ryhmäpäällikkö Tommi Mäki, puh. 0295 027 882
  • Ryhmäpäällikkö Kim Klemola, puh. 0295 027 829
  • Vesistöpäällikkö Liisa Maria Rautio, puh.  0295 027 919

Alueellista tietoa