Kokemäenjoen simpukkakuolemilla ei yhteyttä aikaisempiin päästöihin (Satakunta, Varsinais-Suomi)

Kokemäenjoella löydetyistä kuolleista simpukoista tehdyt laboratoriomääritykset ovat valmistuneet. Niissä ei löytynyt merkkejä öljyistä eikä poikkeavia raskasmetallipitoisuuksia. Simpukoiden nikkelipitoisuudet olivat 10-50 kertaa pienempiä kuin v. 2014 nikkelipäästön jälkeen, jolloin joessa kuoli miljoonia simpukoita.

Tällä kertaa pääsiäisenä tehtyjen sukellusten mukaan tuho oli kohdannut useampaa tuhatta simpukkaa Ruskilankoskella ja noin 10 000 simpukkaa Arantilankosken alueella. Näistä ainakin puolet oli uhanalaista vuollejokisimpukkaa. Aikaisempien tutkimussukellusten perusteella tiedetään, että noilla alueilla vuollejokisimpukkaa on ollut noin 15 000 kpl hehtaarilla.

Hyydepadot simpukkakuoleman taustalla

Kokemäenjokeen muodostui tammikuussa kovien tuulten ja pakkasten myötävaikutuksella poikkeuksellisen paljon pohjahyydettä. Tällainen tilanne oli joessa edellisen kerran talvella 2004-2005. Hyyteellä tarkoitetaan virtaavassa alijäähtyneessä vedessä muodostuvia jääkiteitä. Jääkiteet voivat tarttua uoman pohjaan pohjajääksi tai vesirakenteisiin haitaten veden kulkua. Hyydepato tarkoittaa hyyteestä eli suposta kertynyttä vedenpintaa nostavaa patoumaa.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen käsityksen mukaan nämä hyydepadot olivat nyt havaitun simpukkakuoleman taustalla. Useitten tuhansien neliömetrien laajuiset hyydemuodostumat koskien suvannoissa tukahduttivat alle jääneet simpukat.

Mahdolliset uudet havainnot on hyvä ilmoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.

Lisätietoja

erikoisasiantuntija Harri Helminen 0295 022 865 (tai 040 723 8834)