- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Lämmin ja kuiva kesä näkyi jokivesistöjen tilassa, myös vedenpinnat ovat edelleen alhaalla (Pohjalaismakunnat)
Kesä 2018 oli poikkeuksellisen lämmin ja vähäsateinen, millä oli vaikutusta Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokien veden lämpötiloihin, vesimääriin, valuma-alueelta tulevan kuormituksen määrään ja toisaalta jätevesien laimentumiseen. Kuivuuden takia vesistöjen virtaamat ovat pieniä niin luonnonvesistöissä kuin säännöstellyissä vesistöissä, eikä ennusteiden pohjalta ole odotettavissa nopeita muutoksia.
Veden happipitoisuudet olivat kesällä ajoittain alhaisia
Valuma-alueelta tuleva kuormitus jäi vähäsateisuuden vuoksi keskimääräistä selvästi vähäisemmäksi. Vastaavasti veden ollessa vähissä asutuksen jätevesien ja muun pistemäisen kuormituksen merkitys korostui.
Suurten jokien, varsinkin Lapuanjoen ja Kyrönjoen, ravinnepitoisuudet olivat koko kesäkauden varsin alhaisia ja jokivesi suhteellisen kirkasta. Suurimmista joista korkeimmat ravinnepitoisuudet olivat Närpiönjoessa ja pienimmät Lapväärtin-Isojoessa. Vastaavasti niissä, tyypillisesti varsin pienissä jokivesistöissä, joihin kohdistuu jätevesistä ja karjataloudesta tai turkistaloudesta peräisin olevaa kuormitusta, vesi oli sameaa ja ravinnepitoisuudet ajoittain hyvinkin korkeita. Tämä näkyi paikoittain myös kohonneina bakteeripitoisuuksina. Pohjavesivaikutteisten jokien, kuten Isojoen ja Lestijoen, vesi oli kesällä varsin kirkasta. Toisaalta turvevaltaisten latvavesien vesi oli vähäsateisuudesta huolimatta tummaa ja rautapitoista.
Lämpimän kesän ja vähäisen vesimäärän vuoksi myös veden happipitoisuudet olivat ajoittain jokivesille suhteellisen alhaisia. Vähiten happea oli jätevesien ym. kuormittamissa ja veden vähäisyydestä kärsineissä pienehköissä joissa ja toisaalta suuremmissakin joissa, esimerkiksi Kyrönjoessa ja Lapuanjoessa jätevesipuhdistamoiden alapuolella hidasvirtauksisilla osuuksilla.
Happamuushaittoja ei kesällä ilmennyt. Toisaalta happamuusriski on happamien sulfaattimaiden vaikutuspiirissä pitkän kuivan ja lämpimän kauden seurauksena selvästi kasvanut. Mikäli syksyllä tai myöhemmin saadaan runsaita sateita, on happamuushaittojen esiintymisen vaara rannikon jokivesistöissä suuri.
Vedenpinnat alhaalla niin vesistöissä kuin pohjavesivarannoissa
Lapuanjoella Kuortaneenjärven pinta on nyt 60 cm alempana kuin tähän aikaan vuodesta keskimäärin. Pinta on nyt suunnilleen yhtä alhaalla kuin kevätalennuksen aikana. Edelliskerran vedenpinta on syksyllä ollut näin alhaalla vuonna 1968. Juoksutus on ollut lähellä säännöstelyluvan mukaista minimiä (1 m3/s) lähes koko kesän. Kuivuus alkoi heti kevättulvan jälkeen. Vedenpinta on nyt noin 2,3 m alempana kuin kevään tulvahuipun aikana.
Myös Hirvijärven tekojärvi on poikkeuksellisen alhaalla eli noin 90 cm alempana kuin keskimäärin syksyllä. Hirvijärvi ei ole koskaan aiemmin ollut kesällä tai syksyllä näin alhaalla. Lapuanjoen alaosalla Kepossa virtaama on noin 3,7 m3/s (kevään tulvahuipun aikaan lähes 300 m3/s). Lappajärvi puolestaan on noin 30 cm ajankohdan keskimääräistä alempana.
Kyrönjoella Nikkolassa vedenpinta on suurin piirtein tasolla 35,50 m (N43), mikä on noin 4,5 metriä alempana kuin kevään tulvahuipun aikaan. Virtaama on nyt vajaa kymmenes kevään tulvahuipun virtaamasta. Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaama on sateen jäljiltä noin 9 m3/s, kun se kevään tulvahuipun aikaan oli noin 350 m3/s.
Myös pohjavesivarannoissa kuivuus on havaittavissa. Pohjaveden korkeus toimialueellamme on pääosin edelleen alle keskimääräisen. Poikkeama on suurin pienissä pohjavesimuodostumissa. Maantieteellisesti tarkasteltuna pohjaveden korkeus on paljon alle keskimääräisen Lapuanjoen vesistöalueella Kauhavan-Lapuan-Kuortaneen-Alavuden alueella sekä Jalasjärvellä. Kuivuneita talousvesikaivoja on ainakin Alavuden seudulla. Ainoastaan paikoin Keski-Pohjanmaalla pohjaveden korkeus on keskimääräisellä tasolla.
Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
Vesien tila
- Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948
Pohjavedet:
- Ylitarkastaja Anne Petäjä-Ronkainen, puh. 0295 024 221 (18.–19.10.)
- Vesihuoltoryhmän päällikkö Ilkka J. Närhi, puh. 0295 028 022
Vesistöt:
- Vesitalousasiantuntija Kristiina Kastman, puh. 0295 028 021
- Vesistöpäällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919
- Julkaisupäivä
- 18.10.2018