Leväseurantaa 20 vuotta viranomaisten ja kansalaisten yhteistyönä (Keski-Suomi)

Kesäajan on Keski-Suomen maakunnassa jälleen seurattu 14 järven levätilannetta. Tätä valtakunnallista viikoittain toistuvaa haittaleväseurantaa on toteutettu jo 20 vuoden ajan ja pääosin samoilla seurantapaikoilla. Esimerkiksi Päijänteen, Kuuhankaveden ja Tuomiojärven kesäistä levätilannetta on seurattu vuodesta 1998 lähtien. Havainnointi on toteutettu kesäkuusta syyskuulle Keski-Suomen ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja vapaaehtoisten havainnoitsijoiden yhteistyönä.

Tänä kesänä sinilevää havaittiin kuudella viikoittain seurattavalla havaintopaikalla. Sinilevää havaittiin tasaisesti läpi kesäkauden. Runsaimmat valtakunnallisen seurannan leväkukintahavainnot tehtiin tänä vuonna kesäkuussa ja elo-syyskuun vaihteessa. Kuluneen kesän levähavainnot löytyvät Järviwiki -palvelusta (www.jarviwiki.fi). Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä myös kuka tahansa voi perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta.

Ensimmäiset kansalaisilmoitukset jo toukokuussa

Kansalaisten levähavainnointi ja ilmoitukset täydentävät haittaleväilmoituksia. Tänä vuonna lämmin alkukesä joudutti sinilevien runsastumista ja kukintaa järvillä, joten ensimmäiset kansalaisilmoitukset kirjattiin jo toukokuussa. Eniten ilmoituksia tuli heinäkuussa ja suurin osa ELY-keskukseen toimitetuista näytteistä sisälsi Anabaena-suvun sinilevää. Ilmoituksia tuli eri puolilta maakuntaa.

Sinilevään liittyvät asiat ovat olleet eniten esillä 2000-luvun alkupuolella, jolloin myös kansalaishavaintojen ja yhteydenottojen määrä oli suurimmillaan. Tänä kesänä sinilevä puhutti jälleen muutaman rauhallisemman vuoden jälkeen. Helteinen ja tyyni sää sekä lämpimät järvivedet lisäsivät ja pidensivät sinileväkukintojen esiintymistä.

Keskimäärin vuosina 1998–2018 Keski-Suomessa runsaimmat kukinnat valtakunnallisilla havaintopaikoilla ovat olleet kesä-heinäkuun vaihteessa. Kansalaisten ilmoituksia on puolestaan tullut eniten heinäkuun aikana. Viranomaisten näkemyksen mukaan selkeää muutosta pitkään seurattujen kohteiden sinileväesiintymissä ei ole ollut havaittavissa, joskin kesät voivat poiketa jonkin verran toisistaan.

Sinilevien näkyvyys järvillä vaihtelee pitkälti sääolojen mukaan

Sinileviä esiintyy kaikenlaisissa vesissä, mutta kukinnan muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät. Tyypillisesti sinileviä pidetään rehevien järvien ongelmana. Tosin myös karuissa vesissä voi esiintyä sinilevien muodostamaa kukintaa edellyttäen, että ravinteiden määrä järvessä on riittävä ja olosuhteet otolliset. Lämmin ja tyyni sää edesauttavat sinilevien kukinnan muodostumista.

Vesien tilaa seurataan ympäri vuoden

Kansalaisten levähavaintoja otetaan vastaan edelleen Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Myös vesien tilaa seurataan ympäri vuoden Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta reilulla 100 havaintopaikalla vuonna 2018. Vesinäytteiden lisäksi haetaan vuosittain mm. pohjaeläin-, piilevä- ja kasviplanktonnäytteitä. Sen lisäksi eri toimijat seuraavat vesien tilaa mm. ympäristölupaan liittyvien velvoitteiden kautta. Tiedot kootaan ympäristötietojärjestelmä Herttaan ja osa tiedoista on vapaan käyttöoikeuden piirissä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Avoin tieto -palvelussa http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Tietojarjestelmat/Tietojarjestelmat_ja_aineistot(25846).

Valtakunnallinen leväyhteenveto 2018 http://www.ymparisto.fi/levatilanne

Lisätietoja

Limnologi Katja Leskisenoja, puh. 0295 024 965, katja.leskisenoja(at)ely-keskus.fi

Limnologi Arja Koistinen, puh. 0295 02 4760, arja.koistinen(at)ely-keskus.fi