Monialaisuus suojaa pieniä tiloja rakennemuutokselta Etelä-Savossa (Etelä-Savo)
Maatilojen kehitysnäkymät 2025 -kyselytutkimuksen mukaan Etelä-Savossa maatilojen lukumäärä jatkaa alenemistaan ja tilakoko kasvuaan. Maidon ja naudanlihan tuotannosta luopuminen kiihtyy ennustejakson loppua kohti. Tuotantoa jatkavat maitotilat lähes tuplaavat lehmämääränsä, yli 60 lehmän lypsyrobottikoon osuus maitotiloista lisääntyy 16 prosentista yli 50 prosenttiin ja maidontuotannosta peräti 75 prosenttiin. Tästä huolimatta maatalouden rakennekehitys etenee Etelä-Savossa muuta maata hitaammin. Toisaalta Etelä-Savon pelloista on koko maan keskimäärää enemmän luomutuotannossa ja puutarhatuotannossa ja maatiloilla on metsää sekä muuta yritystoimintaa suhteessa enemmän kuin muualla Suomessa.
Maatilojen kehitysnäkymät 2025 -kyselytutkimuksen tulokset julkaistiin Etelä-Savon osalta 10.9.2018 Mikkelissä. Tilaisuudessa kyselyn tuloksia esitellyt tutkimusjohtaja Reijo Pirttijärvi Kantar TNS Agri Oy:stä totesi eteläsavolaisten maatilojen poikkeavan maan muista tiloista ennen kaikkea monialaisuutensa johdosta.
- Maatalouden heikosta kannattavuudesta huolimatta Etelä-Savossa harjoitetaan kotieläintaloutta ja kasvituotantoa poikkeuksellisen pienissä yksiköissä, sanoi Pirttijärvi. Tämän on mahdollistanut metsätalouden lisäksi erilaiset liitännäiselinkeinot ja sivuansiot sekä muun yritystoiminnan harjoittaminen tiloilla.
Maidontuotanto vähenee Etelä-Savossa
Maitoa tuotetaan meijeriin eteläsavolaisilla tiloilla 110 miljoonaa litraa vuodessa. Vuoteen 2022 mennessä maidontuotannon on ennakoitu vähenevän 97 miljoonaan litraan (-12 %) ja edelleen vuoteen 2025 mennessä 90 miljoonaan litraan (-7 %). Koko maassa maidontuotanto näyttäisi pysyvän pari vuotta ennallaan, jonka jälkeen se nousisi nykyistä korkeammaksi varsinkin, jos tuottajien suunnitelmat keskituotoksen nostosta toteutuvat.
Toiminnanjohtaja Vesa Kallio MTK Etelä-Savosta korosti, että tuotanto kehittyy ja jatkuu tiloilla, mikäli se on kannattavaa.
- Jokainen tila tekee tuotantopäätöksen omista lähtökohdistaan itselle sopivien tavoitteiden mukaisesti. Tämän kautta myös tuotantomäärät voivat säilyä ja kehittyä, totesi Kallio. Jatkavien maitotilojen muuta maata korkeampi keskituotos Etelä-Savossa on osoitus maidontuotannon osaamisesta ja tehokkuudesta sekä menestysmahdollisuuksista alueella, mikä luo hyvän perustan maidontuotannolle alueella.
Tuloja monista lähteistä, metsätalous kannattavinta
Eteläsavolaisilla maatiloilla taloudellinen toimeentulo hankitaan useasta eri lähteestä. Maatalouden myyntitulot ja tulotuet muodostavat puolet keskiarvotilan bruttotuloista, metsätulot neljänneksen ja muut sivuansiota ja liitännäiselinkeinot myös neljänneksen. Muuta yritystoimintaa harjoittavia tiloja oli Etelä-Savossa toiseksi eniten Uudenmaan jälkeen. Koneurakointia sekä matkailu ja majoitustoimintaa harjoitettiin eteläsavolaisilla maatiloilla selkeästi muuta maata enemmän.
Eteläsavolaisilla maitotiloilla investointien pääasialliset esteet ja hidasteet ovat pienille tiloille tyypilliset tuotannon heikko kannattavuus, viljelijän ikä ja jatkajan puuttuminen. Alueen maito- ja nautakarjataloudessa nähdään kannattavuus heikkona, ja toisin kuin jatkajilla muissa tuotantosuunnissa maitotiloilla ei uskota kannattavuuden paranemiseen. Metsätalouden kannattavuus on puolestaan eteläsavolaisilla maatiloilla nähty yleisesti hyvänä ja arvioitu jatkossa vielä paremmaksi. Metsätalous on vahva tuki alueen maitotiloilla ja mahdollistaa maatalouden harjoittamisen pienemmissäkin karjakokoyksiköissä. Myös muun yritystoiminnan kannattavuusnäkymät on arvioitu Etelä-Savossa suhteellisen hyviksi.
Maatilojen kehitysnäkymät 2025 -kyselytutkimuksen on toteuttanut Kantar TNS Agri Oy valtakunnallisesti noin 4 400 tilan otokseen perustuen. Etelä-Savon osalta tutkimusaineisto muodostui 328 tilasta, mikä on noin 14 % alueen tiloista. Kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2018. Kyselytutkimus on rahoitettu Etelä-Savon osalta Maaseudun kehittämisohjelman teknisestä avusta.
Linkit:
- Maatilojen kehitysnäkymät 2025 -raportti (pdf, 3310 kt)
- Maidontuotantoennusteet (jpg, 65 kt)
- Reijo Pirttijärven kuva (jpg, 130 kt)
Lisätietoja:
Yksikön päällikkö Maija Puurunen, Etelä-Savon ELY-keskus p. 029 502 4074, maija.puurunen(at) ely-keskus.fi