Pohjavesitilanteen parantamiseksi tarvitaan runsaita sateita (Häme)

Keväällä 2018 vedenpinnat nousivat monissa paikoissa ennätyslukemiin. Kuivan ja lämpöisen kesän aikana järvien vedenkorkeudet kuitenkin laskivat nopeasti. Hämeen alueella vedenkorkeudet ovat vaihdelleet paikoitellen ääripäästä toiseen. Monilla paikoilla järvien vedenpinnat ja pohjavesien pinnat ovat edelleen matalalla ja lasku jatkuu edelleen. Mikäli lokakuussa saadaan ennustettuja sateita, luonnontilaisten pienten ja keskisuurien järvien vedenkorkeudet kääntyvät vähitellen hitaaseen nousuun.

Päijät-Hämeessä järvien pinnat ovat joko lähellä ajankohdan keskitasoa tai ajankohdan keskitason alapuolella. Lokakuun alussa Hartolan Jääsjärven ja Lahden Vesijärven vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskiarvotasoa. Heinolan Ala-Rievelin vedenkorkeus on 8 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Päijänteen vedenkorkeus on tällä hetkellä NN + 78,07 m, mikä on 17 cm ajankohdan keskiarvotason alapuolella. Päijänteen lähtövirtaama on ajankohtaan nähden pieni, noin 150 m³/s, mikä on noin 70 % ajankohdan keskiarvovirtaamasta. Päijänteen vedenpinnan ennustetaan alentuvan lokakuun loppuun mennessä 10-20 cm. Kalkkistenkosken alapuolisessa Ruotsalaisessa vedenkorkeus on ajankohdan keskiarvon tasolla. Orimattilan Mallusjärven vedenkorkeus on 14 cm ja Padasjoen Vesijaon 11 cm ajankohdan keskiarvoa alempana.

Myös Kanta-Hämeessä järvien pinnat ovat monin paikoin ajankohdan keskitason alapuolella. Hauhon reitillä Iso-Roineveden vedenkorkeus on nyt 19 cm alle keskiarvotason. Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien, ja tällä hetkellä juoksutetaan noin 12 m³/s. Tammelan Liesjärvessä vedenkorkeus on 19 cm ja Pyhäjärvessä 25 cm keskiarvotasoa alempana. Liesjärvestä purkautuu noin 20 % ajankohdan tavanomaisesta vesimäärästä eli 0,12 kuutiometriä sekunnissa Turpoonjokeen. Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla seuraa hyvin pitkälti keskiarvotasoa ja on nyt tasolla NN + 79,23 m.

Yllä kuvatut tilannekuvaukset on koottu 1.10.2018 Suomen ympäristökeskuksen vesitilannetiedoista sekä vedenkorkeushavainnoista. Vesitilannetta voi seurata mm. seuraavista linkeistä:

• http://www.ymparisto.fi/vesitilanne
• http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm

Pohjavedenpinnat ovat olleet pitkään laskussa

Pohjavedenpinnat ovat Hämeessä olleet laskussa keväästä lähtien. Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat laskeneet toukokuusta lähtien lähes metrin. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla laskua on ollut noin 40 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Hämeessä noin 10-30 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella.

Pohjavedenpinnat olivat syksyllä 2017 selvästi alempana kuin tällä hetkellä. Loppuvuoden vesisateet, roudan myöhäinen muodostuminen sekä lumien runsaat sulamisvedet nostivat pohjavedenpinnat reilusti yli keskimäärisen tason. Tämä on vaikuttanut siihen, että kesän ja alkusyksyn vähäsateisuus ei ole onneksi suuremmin aiheuttanut kaivojen kuivumisia. Loppuvuonna tarvitaan kuitenkin reippaita sateita pohjavesitilanteen parantamiseksi. Erityisesti yksittäiset kaivot pienillä moreenialueilla ovat vaarassa kuivua, jos sateita ei tule ennen talvea.

Lisätietoja:

Vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 158

Vesitalousasiantuntija Milla Torkkel, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 225

Hydrogeologi Petri Siiro (pohjavedet), Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230

Tiedotus:

Kirsi Elomaa, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 037

.