- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Syksyn sateet eivät vielä näy Kymijoessa - Hyytöpuomit asennetaan paikoilleen (Kaakkois-Suomi)
Jääkansi muodostuu hyytöpuomin yläpuolelle.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on aloittanut hyydöntorjuntapuomien asentamisen Kymijokeen. Puomien tarkoitus on hidastaa pintavirtausta ja nopeuttaa jääkannen muodostumista jokeen. Puomit ovat joen poikki asennettuja puutukkeja tai paksuja pintavirtausta hidastavia köysiä.
Hyytöpuomien tarkoitus
Hyytöpuomeilla hidastetaan veden pintavirtausta niin, että jokeen syntyisi jääkansi. Jääkansi estää veden jäähtymistä ja hyydön muodostumista. Kun hyytöä muodostuu jokeen, nostaa se vedenkorkeuksia ja saattaa aiheuttaa veden tulvimista.
Hyytöpuomeja asennetaan Kymijoen alaosalle mm. Susikoskelle, Ahvionkoskelle, Kultainkoskelle, Pernooseen, Parikkaan, Siikakoskelle sekä Hirvikoskelle. ELY-keskuksen asentamia puomeja on yli 20. Hyytöpuomit poistetaan Kymijoesta jäiden sulamisen jälkeen ensi keväänä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asentamien hyytöpuomien lisäksi vesivoimalaitokset asentavat omia hyytöpuomejaan voimalaitosten yläpuolelle. Vesivoimalaitosten asentamia hyytöpuomeja on ainakin Myllykosken ja Kuusankosken voimalaitosten läheisyydessä.
Hyytöpuomit aiheuttavat haittaa ja vaaraa niille veneilijöille, jotka vielä myöhään syksyllä tai varhain keväällä liikkuvat Kymijoella. Puomeina käytetyt köydet voi ylittää kuitenkin veneellä varovaisuutta noudattaen.
Kymijoen virtaama yhä vähäinen
Syksy on ollut Kymijoen vesistön alueella hieman keskimääräistä vähäsateisempi ja sadevesistä suuri osa on jäänyt kesäaikana kuivuneeseen maaperään. Syyssateiden vaikutus järvien tulovirtaamiin on ollut vähäinen. Useimpien Kymijoen vesistöalueella olevien järvien vedenkorkeudet ovat edelleen alhaisella tasolla. Päijänteen vedenkorkeus jatkaa vielä laskuaan, eikä käänny nousuun ilman runsaita sateita. Vedenkorkeus on Päijänteellä 26 cm keskimääräistä vedenkorkeutta alempana.
Juoksutus Kalkkisista Kymijokeen on 130 m3/s ja virtaama Kymijoen alaosalla Anjalankoskella on 150 m3/s. Ajankohdan keskimääräinen virtaama on Anjalankoskella 240 m3/s eli virtaama on noin 100 m3/s keskimääräistä pienempi. Mikäli vähäsateinen säätila jatkuu ja tulovirtaama Päijänteeseen pysyy pienenä, on Päijänteellä siirryttävä luonnonmukaiseen juoksutukseen. Tällähetkellä luonnonmukainen juoksutus on 110 m3/s, mikä laskee Kymijoen virtaaman alle ohjeellisen minimijuoksutuksen.
Päijänteen alhainen vedenkorkeus ja syksyn vähäiset sateet pitävät Kymijoen virtaaman todennäköisesti pienenä myös talven ajan. Tämä saattaa pienentää talvikauden vedenkorkeuksien nousua ja vähentää hyytötulvia.
Lisätietoja
- Vesitalousasiantuntija Juha Pohjosiaho p. 0295 029 270, [email protected]
Valtakunnallinen vesitilanne (Suomen ympäristökeskus)
- Julkaisupäivä
- 23.10.2018