Navigointivalikko
Tiedotteet 2018

Vieraslajien ja eroosion kartoitus jatkuu Kyrönjoella (Pohjalaismaakunnat)

Kesän 2018 aikana Kyrönjoen varrelta kartoitetaan eroosioriskejä ja haitallisten vieraslajien, jättipalsamin ja jättiputken, esiintymistä. Lajeja kartoitetaan jokivarrelta meloen Seinäjoen alapuolisella jokiosuudella. Kartoitus on jatkoa viime kesänä alkaneelle kartoitustyölle. Viime vuonna kartoitettiin Seinäjoen, Ilmajoen ja Kurikan alueilla ja jättipalsamia havaittiin silloin koko kartoitusalueella välillä jopa jatkuvina kasvustoina. Yhtään jättiputkikasvustoa kartoituksessa ei löydetty.

Kartoitustyön lisäksi vieraslajit ja niiden torjunta tulevat olemaan esillä mediassa ja paikallisissa kesätapahtumissa. Tarkoitus on levittää tietoa haitallisista vieraslajeista ja niiden torjunnasta sekä ennaltaehkäistä lajien leviämistä uusille alueille. Kesän aikana toteutetaan myös torjuntapilotti, jossa jättipalsamia on tarkoitus poistaa vapaa-ehtoisvoimin esimerkiksi Pitkämönluoman luonnonsuojelualueella ja Seinäjoen keskustassa. Torjuntatyö tullaan keskittämään arvokohteisiin ja harvinaisten luontotyppien läheisyyteen.

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat siirtyneet uusille elinalueille ihmisen avustuksella. Osa vieraslajeista on luokiteltu haitallisiksi, sillä ne leviävät nopeasti ja aiheuttavat haittoja alkuperäiselle lajistolle ja ihmisille. Jättiputki ja jättipalsami ovat suurikokoisia, tehokkaasti leviäviä kasveja, jotka pahimmillaan muodostavat tiheitä kasvustoja ja valtaavat kasvupaikkoja luontaiselta lajistolta. Molemmat lajit on alun perin tuotu Suomeen koristekasveiksi.

Yksivuotisen jättipalsamin torjunnassa avainasemassa on estää uusien siementen kypsyminen. Jättipalsamin hävittäminen on periaatteessa helppoa, sillä kasvin siemenet pysyvät itämiskykyisenä maaperässä enimmillään parin vuoden ajan. Ongelmia saattaa kuitenkin aiheuttaa kasvustojen laajuus, sillä nopeasti leviävän jättipalsamin hävittäminen laajoilta alueilta vaatii sitkeää ja monivuotista työtä. Jättiputken torjunta on työläämpää ja sen siemenet pysyvät itämiskykyisinä useita vuosia. Jättiputki on myös vaarallinen ihmiselle. Jos kasvin nestettä päätyy iholle ja iho altistuu auringolle, aiheutuu siitä kipeitä palovammoja. Jättiputken torjunta on syytä hoitaa pilvisellä säällä suojavarusteita käyttäen.

Vieraslajihavainnot voi ilmoittaa osoitteessa:

Vieraslajien leviämistä voi ehkäistä puutarhajätteen oikeaoppisella käsittelyllä. Puutarhajätettä ei kannata kuljettaa minne sattuu, vaan kompostoida se puutarhan läheisyydessä. Kitketyt vieraslajikasvit voi kompostoida, jos niissä ei ole kypsiä siemeniä. Muuten hävitys tapahtuu parhaiten mädättämällä jätesäkissä tai kuivattamalla ja sitten polttamalla. Varmista aina jätteen oikeaoppinen käsittely paikkakuntakohtaisesti.

Kyrönjoen vieraslajien ja eroosion kartoittaminen ja vieraslajitiedottaminen ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Kyrönjokivarren kuntien yhteistyöhanke, joka saa taloudellista tukea Kyrönjokirahastolta.

Lisätietoja:

  • Vieraslajitiedotus: Meri Ensiö, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 0295 027 651
  • Vieraslajikartoitus: Marko Takala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 0295 027 665
  • Eroosiokartoitus: Vaula Lukkarinen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 0295 027 749
  • Kyrönjokiyhteistyö: Lotta Eklund, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 0295 027 792

Alueellista tietoa