Havainnot hyytelösammaleläimistä Pirkanmaalla ovat lisääntyneet (Pirkanmaa)

Heinäkuun helteet lämmittivät järvivedet, ja sen myötä olosuhteet hyytelösammaleläimen leviämiselle ovat olleet suotuisat. Vieraslajit.fi -sivustolle on 28.7. mennessä ilmoitettu useita havaintoja hyytelösammaleläimistä.

- Valtaosa havainnoista on tehty Lempäälässä ja Vesilahdella.  ELY-keskus pyytääkin viime kesän tapaan kansalaisia ilmoittamaan mahdollisista havainnoistaan vieraslajiportaaliin www.vieraslajit.fi. On hyvin mahdollista, että osa havainnoista ei ole hyytelösammaleläimistä, vaan muista Suomessa alkuperäisesti esiintyvistä sammaleläinlajeista tai vesiperhosten munarykelmistä. Hyytelösammaleläimen yhdyskunnat ovat muodoltaan pallomaisia ja paikallaan pysyviä. Lajimäärityksen varmistamiseksi olisi ilmoitukseen tärkeää liittää valokuva, neuvoo vesitalousasiantuntija Sami Moilanen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) on sisävesilaji, jonka kasvu edellyttää yli 12 asteen veden lämpötilaa. Laji menestyy parhaiten runsasravinteisissa ja lämpimissä vesissä. Havainnot lajista keskittyvät yleensä elo-syyskuulle. Yhdyskunta kiinnittyy yleensä vesikasveihin, rantakivikkoon tai esim. laiturin rakenteisiin, mutta voi irrottautua ja kellua vedessä. Ihanteellinen kasvupaikka on matala vesialue, jossa veden vaihtuvuus on hyvä.

Yhdyskunnat hajoavat alle 16-asteisessa vedessä. Loppukesällä ja syksyllä sammaleläin muodostaa lisääntymissoluja, ns. statoplasteja, joiden avulla leviäminen todennäköisesti tapahtuu esim.  vesilintujen tai painolastivesien mukana uusille alueille. Statoplastissa on koukkumaisia ulokkeita, joilla ne voivat kiinnittyä mm. lintujen höyhenpeitteeseen ja nisäkkäiden karvoihin.

Lajin alkuperää ja levinneisyyttä tutkitaan

Viime kesänä Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Etelä-Karjalan ELY-keskukset sekä Suomen ympäristökeskus tutkivat yhteistyössä virolaisen yliopiston ja sveitsiläisen EAWAG:in tutkijoiden kanssa Lempäälän Kirkkojärvellä ja Pirkanmaan Pyhäjärvellä tavatun Pectinatella magnifica -hyytelösammaleläimen alkuperää.

Hyytelösammaleläin on vieraslaji, jota on tavattu Vuoksen vesistössä jo noin 20 vuoden ajan. Vuoksen vesistöön sammaleläimet ovat levinneet todennäköisesti rahtilaivojen painolastiveden mukana. Aivan viime vuosiin asti hyytelösammaleläimen ei tiedetä levinneen Vuoksen vesistön ulkopuolelle.

- Kesän 2016 jälkeen sitä on kuitenkin havaittu myös Vuoksen vesistön ulkopuolella, aluksi Lempäälän Kirkkojärvessä ja vuosina 2018 ja 2019 myös Pirkanmaan Pyhäjärven eteläosissa, Moilanen toteaa.

Kesällä 2018 toteutetussa tutkimuksessa näytteitä otettiin Lempäälän Kirkkojärveltä ja Pyhäjärveltä sekä Vuoksen vesistön eri osista. Toteutetussa tutkimuksessa sammaleläimen alkuperä ei vielä selvinnyt, vaan se vaatii vielä lisäselvitystä ja uusintanäytteen kesältä 2019. Tutkimuksessa selvitettiin myös levittävätkö sammaleläimet mahdollisesti PKD-itiöeläinloista (Proliferative Kidney Disease), joka aiheuttaa lohikaloissa tappavan munuaissairauden. Alustavien tulosten mukaan sammaleläimet eivät kanna PKD-loista Kirkkojärvellä, Pyhäjärvellä tai Vuoksen vesistössä.

Näin estät lajin leviämisen

Sammaleläinten torjunta on haasteellista, sillä se leviää voimakkaasti. Niiden lisääntymistä voi yrittää estää esimerkiksi keräämällä sammaleläinten yhdyskunnat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pois vedestä tai laiturirakenteista eli ennen kuin ne alkavat tuottaa lisääntymissoluja. Nämä voi erottaa pieninä mustina pisteinä yhdyskunnan sisällä. Havaitut eläimet tulisi nostaa maalle, jossa ne kuolevat helposti.  Kuolleet eläimet voi esimerkiksi kompostoida tai haudata maahan. Sammaleläinten esiintymistä voi yrittää vähentää myös poistamalla rannasta mahdollisia kiinnittymispintoja, kuten ilmaversoisia vesikasveja ja rantaveteen pudonneita oksia.

Lisäksi kalastusvälineiden, joihin sammaleläintä on kiinnittynyt, puhdistukseen toivotaan huolellisuutta. Tämä on äärimmäisen tärkeää siirrettäessä välineitä vesistöstä toiseen. Sama koskee myös veneitä tai muita vesikulkuvälineitä. Torjunnan tehokkuudesta ei ole Suomessa vielä kokemusta, mutta ELY-keskus haluaa ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisen leviämisen estämiseksi.

Lisätietoja:

Pirkanmaan ELY-keskus:

• vesitalousasiantuntija Sami Moilanen, puh. 0295 036 358, sami.moilanen(at)ely-keskus.fi

• vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen, puh. 0295 036 352, anne.makynen(at)ely-keskus.fi (12.8. alkaen)

Hyytelösammaleläimen yhdyskunnat ovat muodoltaan pallomaisia. Kuva: Annette Halonen Hyssy. (Kuvaajatieto korjattu oikeaksi 18.6.2021).