Navigeringsmeny
Pressmeddelanden 2019

Lapissa virtaamat lähtevät nopeaan kasvuun ennen Vappua (Lappi)

Huhtikuun loppu näyttäisi olevan hieman tavanomaista lämpimämpää. Merkittäviä sateita ei ole vielä näköpiirissä, joten virtaamien kasvu jäänee tavanomaiseksi. Tällä hetkellä näyttäisi sille, että lumen sulanta käynnistyisi Lapin alueella jo kuluvalla viikolla ja virtaamat vesistöissä alkavat pikkuhiljaa kasvamaan. Sulaminen jatkuu vielä ensi viikollakin ja tämänhetkisen ennusteen mukaan vesistöjen tulvahuiput saavutetaan huhtikuun lopun ja toukokuun puolenvälin vaiheilla. Kevätsulaminen alkaa siten keskimääräistä aikaisemmin, mikä nostattaa jokien virtaamia ja riski jääpatojen syntymiseen on hieman tavanomaista suurempi vaikkakin teräsjään paksuus on tavanomaista ohuempi.

Simojoen vesistöalueella lumen vesiarvo on keskimääräisellä tasolla. Simojoelle ennustetaan ensimmäisen tulvan huippua huhtikuun loppuun ja toista huippua toukokuun toisen viikon loppupuolelle.  Mikäli nyt ennustettua viilenemistä huhtikuun lopussa ei tule, purkaantuu Simojoen vesistön vedet yksihuippuisena huhtikuun/toukokuun vaihteessa. Tuolloin suurin virtaama on hieman keskimääräistä suurempi. Jäät ovat Simojoellakin tavanomaista ohuemmat, mutta mikäli virtaamat nousevat nopeasti voivat jäät aiheuttaa purkautuessaan jääpatoja.

Tornionjoen vesistössä lumen vesiarvot ovat hieman keskimääräistä pienemmät ja sen vuoksi tulvien suuruus jäänee keskimääräiselle tasolle tai sitä pienemmäksi. Ensimmäinen huippu saavutetaan huhti-toukokuun vaiheessa ja toinen huippu toukokuun loppupuolella.  Jäät voivat liikkua jo huhtikuun viimeisinä päivinä. Myös Tornionjoella jäät ovat tavanomaista heikommat.  Uhka jääpadon syntymiselle Tornio-Haaparanta alueella on suurin silloin, kun Tornionjoen suiston merialue on vielä jäässä, yläpuolisen uomaosuuden jo purkaessa jäitä alavirtaan. Virran mukana kulkeutuvat jäätelit ja suppojää pakkautuvat kiinteän jään reunaan aiheuttaen jääpadon syntymisen.

Kemijoen vesistössä ensimmäinen huippu saavutetaan huhti-toukokuun vaihteessa ja toinen selvästi suurempi virtaama toukokuun puolella välissä.  Tulvan suuruus jäänee kuitenkin keskimääräiselle tasolle.  Kemijoessa jäistä ei yleensä aiheudu haittaa, vaan jäät sulavat lähes paikoilleen.

Lumen vesiarvo on Kittilän yläpuolisella alueella suuruudeltaan keskimääräinen. Tämänhetkisen ennusteen mukaan Kittilässä ensimmäinen huippu saavutetaan jo huhtikuun lopussa ja toinen toukokuun puolenvälin vaiheilla. Tulvan suuruus jäänee keskimääräiselle tasolle, mikäli tulvahuippu on nyt ennustetun mukaisesti kaksihuippuinen.  Jääpatoja Ounasjokeen on syntynyt useina vuosina ja niihin on syytä varautua myös kuluvana keväänä, vaikka jäät ovat tavanomaista heikommat. Riskitasoa tavanomaisesta nostaa nyt virtaaman nopea nouseminen huhtikuun lopussa ja nähtäväksi jää miten jäät liikkuvat tuossa vaiheessa. Mikäli ne pysyvät paikoillaan, silloin ne sulavat ja heikkenevät ja siten toisen huipun aikaan niistä ei enää ole sanottavaa riskiä.

Ivalojoella lumen vesiarvo on suuruudeltaan keskimääräinen.  Ivaloon tulvahuippua odotellaan huhti-toukokuun vaihteeseen, mikäli ennustetun mukainen sulaminen käynnistyy kuluvalla viikolla.  Tulvan suuruus jäänee kuitenkin tavanomaiselle tasolle tai jopa sitä pienemmäksi.  Jäät voivat myös Ivalojoella aiheuttaa ongelmia, koska jäiden heikkeneminen nopeasti kehittyvän tulvan vuoksi jää ajallisesti lyhyeksi.  Ivalojoellakin teräsjään paksuus oli kuitenkin tavanomasta pienempi, joten edellytyksiä rauhalliselle jäidenpurkautumiselle on myös olemassa.

Tenojoella lumen vesiarvo on keskimääräinen tai sitä pienempi.  Tämänhetkisen ennusteen mukaan tulva käynnistyy myös Tenojoella huhtikuun lopussa ja virtaamat lähtevät kasvuun. Käynnistynyt tulva voi jatkua pienenä tulvana koko toukokuun, mikäli lämpenemistä ei tapahdu nyt ennustettua enemmän.  Mikäli huhtikuun lopun lämpötilan jäähtymistä ei tapahdu, tulee Tenojoelle yksihuippuinen tulva toukokuun alkuun.  Seuraava tiedote tulvatilanteesta annetaan viimeistään 26.04.2019.

Lapin ELY-keskuksen tiedotteet löytyvät osoitteesta http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-lappi.  

Tulvatilanteen kehittymistä vesistöennustemallien avulla voi seurata Tulvakeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.tulvakeskus.fi. Tulvakeskuksen laatima ajankohtainen vesitilanne koko maan osalta löytyy verkosta osoitteesta http://www.ymparisto.fi/vesitilanne.

Tulvakeskus kerää tulvatietoa kansalaisilta Ilmatieteen laitoksen Sää -sovelluksella, jossa havaintoja voi lähettää Omat havainnot –toiminnolla https://ilmatieteenlaitos.fi/omat-havainnot. Sovelluksesta on tarjolla Android-versio Google Play Kaupassa ja iOS –versio AppStoressa.  Toivotaan että mm. jäiden lähdön ajankohtaan saataisiin näin lisätietoa.

Lisätietoja:

Johtava vesitalousasintuntija                   Timo Alaraudanjoki, puh 0295 037 282

Vesitalousasiantuntija                              Juha Kuivalainen, puh. 0295 037 391

Vesitalousasiantuntija                              Juha-Petri Kämäräinen, puh. 358 295 037 406

Johtava hydrologi                                     Bertel Vehviläinen, puh. 0405615533

 

 


Regional information