- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Lappeenrannan keskusta-Lauritsalan pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys on valmistunut (Kaakkois-Suomi)
Lappeenrannan keskusta - Lauritsalan pohjavesialueen geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvitys on valmistunut. Vuonna 2018 toteutetut tutkimukset sisälsivät maastokartoituksia, maaperäkairauksia, pohjavesiputkien asentamista, maatutkaluotauksia ja painovoimamittauksia. Tutkimuksilla saatiin uutta tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaperäkerroksista, pohjavedenpinnan tasosta ja pohjaveden virtaussuunnista Lappeenrannan keskustan ja Lauritsalan alueella. Tutkimukset ulottuivat osin myös Lappeenrannan meijerin pohjavesialueelle.
Lappeenrannan keskusta-Lauritsalan ja meijerin pohjavesialueet ovat osa ensimmäisen Salpausselän reunamuodostumaa. Reunamuodostuma jatkuu tutkimusalueelta länteen Huhtiniemen pohjavesialueelle. Kallionpinnan korkeusero tutkimusalueella vaihtelee länsiosan 20-30 metristä itäpuolen 70-100 metriin merenpinnan yläpuolelle. Alueen keski- ja itäosissa kallion pinta kohoaa paikoin maanpinnan tasolle. Pohjaveden pinta on alueen länsipäässä noin 20-30 m syvyydellä ja itäosassa 10-20 m syvyydellä maanpinnasta. Pohjavesivyöhykkeen paksuus on 30-60 metriä alueen länsipäässä ja ohenee laajalti alle 10 metriin alueen itäpuolella. Pohjavesi virtaa lännestä Huhtiniemen pohjavesialueelta Lappeenrannan keskustaan päin. Alueen keski- ja itäosissa maanpinnan tasoon kohoavat kallioalueet ohjaavat osaltaan pohjaveden virtausta alueilla. Pohjavettä purkautuu pohjoisen puolelta Saimaaseen ja etelän puolelta ojiin ja soistuneille alueille.
Tutkituille pohjavesialueille on sijoittunut runsaasti erilaisia taajamatoimintoja, kuten asutusta, liikenneväyliä ja teollisuusaluetta. Pohjavesialueilla ei kuitenkaan sijaitse käytössä olevia pohjavedenottamoita. Tutkimuksella saadut tarkemmat tiedot pohjavesialueiden rakenteesta palvelevat maankäytön suunnittelua ja pohjavesialueella sijaitsevien eri toimintojen riskien arviointia pohjaveden suojelemiseksi. Tutkimustuloksia hyödynnetään jatkossa myös pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisessa vesienhoitolain mukaisiksi.
Tutkimusten toteutuksesta vastasi Geologian tutkimuskeskus (GTK). Hankkeen ovat rahoittaneet Lappeenrannan kaupunki, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Geologian tutkimuskeskus.
Tutkimusraportti on ladattavissa GTK:n Hakku-palvelusta.
Suora linkki raporttiin on: http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/48_2019.pdf
Kuva 1. Kartta tutkimusalueesta ja tehdyistä tutkimuksista.
Lisätietoja:
- Heidi Rautanen
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
puh. 0295 029 279 (pohjavesialueet ja pohjaveden suojelu) - Olli Sallasmaa, Geologian tutkimuskeskus
puh. 0295 032 255 (tutkimukset) - Ilkka Räsänen, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi
puh. 0400 815 284 (paikalliset olosuhteet)
- Julkaisupäivä
- 10.4.2019