Liikenneturvallisuusfoorumissa esillä digitalisaation mahdollisuudet ja vaikutukset (Kaakkois-Suomi)

Kaakkois-Suomen viides liikenneturvallisuusfoorumi järjestettiin Kotkassa Höyrypanimolla 7.5.2019. Tilaisuuden teemana oli liikenteen digitalisaatio – mahdollisuudet ja vaikutukset tulevaisuuden liikkumiseen. Asiantuntijapuheenvuoroja kuultiin niin automaattiajamisesta kuin yksityiskohtaisemmistakin digitalisaatioon liittyvistä osa-alueista. Seminaariosuuden lomassa oli mahdollisuus tutustua erilaisiin nykypäivän turvallisuustuotteisiin Elpac Oy:n ja InnoTrafik Oy:n esittelemänä.

Tilaisuuden alussa Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmä jakoi "vuoden liikenneturvallisuusteko tai -henkilö" palkinnon, jonka myöntämisen työryhmä harkitsee tapauskohtaisesti. Kunnianosoituksen sai Lappeenrannan kaupungin liikenneinsinööri Alexandru Simut, jota ryhmän puheenjohtaja liikenneturvallisuusvastaava Sonja Lehtonen ja Liikenneturvan Tarja Korhonen kehuivat erittäin innostuneeksi ja aktiiviseksi liikenneturvallisuusasioissa. Alexandru on toiminnallaan sekä suunnitelmillaan vaikuttanut kaupungin pahimpiin liikenteen onnettomuuspaikkoihin ja parantanut liikenneturvallisuutta saaden onnettomuusmäärät laskuun.

Hyperkytkeytynyt yhteiskunta uudenlaisena toimintaympäristönä

Christopher Rowley Demos Helsingistä kertoi, minkälainen yhteiskunnallinen murros digitaalisuus on. Hyperkytkeytyneisyys muovaa yrityksiä, liiketoimintaa, arvonluontia, kaupunkeja, elinympäristöjä, yksilöitä, yhteisöjä sekä yhteiskuntarakenteita ja päätöksentekoa. Rowleyn mukaan tarvitsemme uusia sosiaalisia innovaatioita jälkiteollisen yhteiskunnan rakennuspalikoiksi. Enemmän dataa + enemmän laskentatehoa = entistä hyödyllisempää tekoälyä.

Lisääntyvä automaatio ja robottiautot liikenteeseen asteittain

VTT:n johtava tutkija Satu Innamaa kertoi automaation lisääntyvän liikenteessä asteittain ja vähitellen. Ensimmäisenä kaupunkiliikenteeseen tulevat pikkubussit; henkilöautoissa automaatiosta on nykyisin eniten apuja maantieajoon, ruuhkamateluun ja pysäköintiin. Innamaan mukaan Euroopan autoteollisuus on arvioinut, että aivan lähivuosina automaattiautot eivät valtaa teitä, mutta liikkumiseen vaikuttavat toki muutkin megatrendit, esim. hyvinvoinnin jakautuminen ja työmarkkinoiden kehittyminen, kaupungistuminen, ympäristönsuojelu ja liikenteen innovaatiot.

Vaikka ihminen inhimillisine ominaisuuksineen onkin suurin riski liikenteessä, ei automaattiajaminenkaan täysin riskitöntä ole. - Jos esimerkiksi karttasovelluksen tiedot eivät jostain syystä vastaa todellisuuta, ei itseajava auto pysty välttämättä tekemään yhtä joustavia ja luovia ratkaisuja kuin ihmiskuljettaja. Itseajavat autot eivät siten ole 100 %:sti turvallisia, vaikka autovalmistajat siihen tähtäävätkin.

Liikenneturvan kouluttaja Raimo Tengvall on tutkinut, millaista on robottiautojen ja inhimillisten tielläliikkujien välinen vuorovaikutus verrattuna ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liikenteessä. Robottiautojen kanssa vuorovaikutuksessa korostuu "on-off"-tyyppisyys sekä epäpersoonallisen vuorovaikutuksen vahvuus. Jos paljon puhutut robottiautot yleistyvät, tulevat ne ajamaan tavallisten ihmisten joukossa. Vuorovaikutus robottiauton kanssa poikkeaa ihmisten välisestä liikenteen vuorovaikutuksesta, ja se voi aiheuttaa haasteita. Toisaalta parhaimmillaan robottiautojen tekniikan mahdollisuudet yhdistyvät ihmisten ennakointi- ja vuorovaikutustaitoihin.

Liikenteen automaation eettiset kysymykset haasteellisia

Aalto-yliopiston professori Tapio Luttinen pohti liikenteen automaation eettisiä kysymyksiä. Liikenteen automaation etiikka ei ole vain yksittäisten moraalisten ongelmien ratkaisua vaan ensisijaisesti automaation eettisten periaatteiden määrittelyä. Luttisen mukaan eettisten käsitteiden ja teorioiden tunteminen antaa uusia työkaluja liikennepolitiikkaan ja yhteistyöhön eri osapuolten kanssa. Liikennepolitiikassa on arvioitava sekä tuloksia ja toimintatapoja että myös toimijoiden hyveellisyyttä. Päätös ei voi perustua ainoastaan tosiasioihin - ei edes insinöörin laskelmiin. Nähtäväksi jää, voiko käyttäjä tulevaisuudessa itse valita, minkälaisella eettisellä vaihtoehdolla varustellun robottiauton valitsee.

Tieto ja uudet tekniikat sekä viranomaisten että asiakkaiden apuna

Väyläviraston kehittämispäällikkö Jari Myllärinen kertoi esimerkkejä liikennetiedon ekosysteemeistä: äly- ja automaattiliikenne, Mobility as a Service ja tavaralogistiikan älykäytävät. Myllärisen mukaan ekosysteemin yksi kriittinen elinehto on tiedon tuottaminen, jakaminen ja hyödyntäminen. Tarkoituksena on, että asiakkaat ja sidosryhmät voivat samaan aikaan sekä tuottaa että hyödyntää tietoa. Valtaosa tuotetuista tiedoista tarjotaan avoimena datana eri toimijoiden käyttöön nykyaikaisten rajapintojen kautta. Lisäksi saatavana on reaaliaikaista olosuhde- ja liikennetietoja sekä paikkatietojen lataus- ja katselupalvelu.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Ihalainen kertoi poliisin liikennevalvontatekniikoista ja automaattivalvonnan laajentamisesta. Nykyisiä liikenteen valvontavälineitä ovat esim. tutkat, automaattivalvontavälineet, tarkkuusalkometri, keskinopeusmittari ja mopometri. Vaikka poliisiauton laitteet ovat erittäin kehittyneitä, on ihmissilmä kuitenkin edelleen se tärkein väline valvonnassa. Uuteen tutkapohjaiseen automaattivalvontaan perustuvia valvontapisteitä on pilottikohteiden jälkeen (vt 4 ja vt 6) tulossa mm. valtatielle 26 (Hamina-Taavetti).

Kuntaliiton erityisasiantuntija Tom Holmroos esitteli hälytysajonevojen liikennevaloetuusjärjestelmää HALIa, mikä takaa vihreät valot hälytysajoneuvoille risteyksissä saaden hälytysajoneuvot paikalle mahdollisimman turvallisesti ja nopeasti. HALI pohjautuu satelliittipaikannukseen ja nykyaikaiseen tiedonsiirtotekniikkaan. Järjestelmä otettiin pilottina käyttöön Oulussa vuonna 2013, minkä jälkeen siellä ei sattunut yhtään hälytysajoneuvojen risteysonnettomuutta. Holmroosin mukaan HALI-investoinnit maksavat siis itsensä takaisin moninkertaisesti. Järjestelmä on nyt laajentunut muualle maahan ja tällä hetkellä 20 % maan liikennevaloista ja hälytysajoneuvoista on HALIn piirissä. Kaakkois-Suomesta ensimmäisenä mukaan on lähtenyt Kouvola, johon järjestelmä on tulossa ensi syksynä.

Liikenteen hiilijalanjäljen pienentäminen mahdollista

Solita Oy:n kehitysjohtaja Jouni Wallander kertoi, että Suomessa liikenteen osuus kasvihuonepäästöistä on yli 20 % (tästä liikenteen osuus on n. 80 %). EU:n asettaman tavoitteen mukaan Suomen liikennesektorin on vähennettävä päästöjä jopa 50 % vuoteen 2030 mennessä. Tähän tarvitaan laaja valikoima keinoja, joita ovat mm. ajoneuvojen ja logistiikan käyttö- ja täyttöaseteen nosto, kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen valintaa tukevat digitaaliset palvelut, kestäviä kulkumuotoja tukeva liikenteenohjaus, uudet palvelut aktiiviseen liikkumiseen, ohjaava hinnoittelu, reaaliaikainen tieto liikkumisvalintojen vaikutuksista sekä liikkumistarpeen vähentäminen. Wallanderin mukaan mikään teknologia tai palvelu ei automaattisesti johda kestävämpään liikennejärjestelmään, vaan kyse on siitä, miten niitä hyödynnetään; ihmisten käytös ja poliittiset päätökset ratkaisevat. Vähintään yhtä suuri rooli on "perinteisellä" liikennepolitiikalla, esimerkiksi kestäviä liikennemuotoja edistävillä infrastruktuuriratkaisuilla.

Foorumin esitykset ja muut aineistot ovat nähtävissä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sivuilta:
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/kaakkois-suomi-liikenneturvallisuusfoorumit

Lisätietoja:

Liikenneturvallisuusvastaava Sonja Lehtonen, p. 0295 029 385.