Pohjalaismaakuntien pohjavesialueiden hyvä tila on paikoin vaarantunut (Pohjalaismaakunnat)

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueen kolmen maakunnan alueella on noin 430 tärkeää tai vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta, joista 58 on nimetty riskialueeksi kemiallisen tilan osalta. Viidellä pohjavesialueella pohjaveden pinta on vaarassa laskea haitallisesti. Toimialueella on lisäksi 30 pohjavesialuetta, joilla on merkittävästi pohjaveden hyvää tilaa uhkaavaa toimintaa. Kyseisten alueiden pohjaveden laadusta ei kuitenkaan vielä ole riittävästi tietoa tilan arvioimiseksi.

Merkittävimmät riskit pohjavedelle aiheutuvat maataloudesta, turkistarhauksesta, liikenteestä, asutuksesta, teollisuus- ja yritystoiminnasta sekä pilaantuneista maa-alueista. Rannikon alavilla pohjavesialueilla ojitukset ja lannoitukset vaarantavat monin paikoin pohjaveden määrää tai laatua. Happamien sulfaattimaiden vaikutukset ovat myös paikoitellen havaittavissa pohjaveden korkeina taustapitoisuuksina.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on päivittänyt pohjavesialueiden tilan luokittelun kolmannen vesienhoitokauden 2021–2027 toimenpiteiden suunnittelua varten. Pohjavesialueiden luokittelu on osa koko EU:n kattavaa vesienhoidon suunnitteluprosessia.

Pohjavesialueen riskinalaisuutta arvioidaan sekä kemiallisilla että määrällisillä kriteereillä. Pohjavesialue nimetään riskialueeksi, jos pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia, jotka voivat noustessaan vaarantaa pohjaveden tilan. Pohjavesialue voidaan nimetä riskialueeksi myös, jos sen määrällinen tila on uhattuna liiallisen pohjaveden oton tai muun määrälliseen tilaan vaikuttavan toiminnan vuoksi.

19 pohjavesialuetta huonossa tilassa

Riskialueista 19 on luokiteltu huonoon kemialliseen tilaan ja näistä Vaasan ja Mustasaaren Sepänkylä-Kappelinmäki myös huonoon määrälliseen tilaan. Huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden määrä on lisääntynyt edellisestä arviosta. Pääasiallinen syy tähän on se, että pohjavesien seurannan myötä on saatu lisää tietoa luokittelun pohjaksi. Pohjavettä ovat pilanneet ravinteet (ammonium ja nitraatti), kloridi, metallit, erinäiset teollisessa ja muussa toiminnassa käytetyt haitalliset aineet sekä torjunta-aineet.

Pohjavesialueilla sijaitsevia turkistarhoja on lopetettu ja toimintoja on siirretty pohjavesialueiden ulkopuolelle. Siirroilla on ollut myönteisiä vaikutuksia - pohjaveden ravinnepitoisuudet ovat monin paikoin kääntyneet laskuun.

Kemiallinen tila määräytyy vesienhoitoasetuksessa annettujen ympäristönlaatunormien perusteella. Lisäksi arvioidaan pohjavedessä todettujen aineiden pitoisuuksien vaikutukset vedenhankintaan ja ympäristöön. Määrällinen tila arvioidaan huonoksi, jos liiallisesta pohjaveden otosta tai muusta pohjaveden pinnankorkeuteen vaikuttavasta toiminnasta aiheutuu kemiallisen tilan heikentymistä tai haitallisia vaikutuksia ympäristössä.

Suojelusuunnitelmat täytäntöön ja vaihtoehtoja tiesuolaukselle

Tavoitteena on turvata saatavissa oleva hyvälaatuinen pohjavesi pitkälle tulevaisuuteen, sillä ELY-keskuksen toimialueella pohjaveden osuus yhdyskuntien veden käytöstä on noin 80 %. Suurimmalle osalle riskialueista on laadittu pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat. Suunnitelmissa esitetyt toimenpiteet tulee toteuttaa kiireellisesti hyvän tilan saavuttamiseksi. Maankäytön suunnittelussa pohjavesialueet tulee huomioida niin, ettei tärkeille alueille sijoiteta uusia riskejä aiheuttavia toimintoja. Nykyisten riskitoimintojen pohjavesivaikutuksia tulee vähentää esim. teknisin ratkaisuin.

Maanteiden pohjavesisuojausten rakentamiseen ei ole ollut rahoitusta vuosikausiin. Kahdella kriittisellä pohjavesialueella on aloitettu lokakuussa kaliumformiaatin käyttö liukkaudentorjunnassa perinteisen suolan sijaan. Kyseiset osuudet valtatiellä 8 Kokkolassa Karhinkankaalla ja valtatiellä 3 Ilmajoen Koskenkorvalla ovat odottaneet pitkään pohjavesisuojauksen rakentamista. Kaliumformiaatin etuna on, että se hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi eikä siitä liukene kloridia veteen. Haittapuolena on hinta - aine on kymmenen kertaa kalliimpaa kuin yleensä käytetty natriumkloridi.

Pohjavesialueiden sisäisestä rakenteesta ja pohjaveden virtauksesta tarvitaan lisää tietoa, jotta pohjavesialueilla voidaan toimia kestävällä tavalla. Pohjaveden laadun seurantaa tulee lisätä, jotta myös selvityskohteiden tilanne saadaan tietoon ja laatunormit ylittävien aineiden trendit saadaan selville riskialueilla.

Liite: Pohjavesialueiden tila ja riskialueet 2019 (pdf, 257 kt)

Lisätietoja:

• Ylitarkastaja Anne Petäjä-Ronkainen, puh. 029 502 4221
• Ylitarkastaja Tilda Rantataro, puh. 029 502 7668
• Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 029 502 7671
• Tienpidon suunnittelija Elina Granqvist, puh. 029 502 7970