Teiden talvihoito tähtää turvalliseen ja sujuvaan liikkumiseen kaikilla keleillä

Ilmastonmuutos hankaloittaa harvemmin liikennöityjen teiden talvihoitoa, koska teitä peittävää lumipolannetta ei enää aina synny.

Teiden talvihoitoon kuuluu muun muassa liukkaudentorjunta, lumen auraus, tienpintojen tasaaminen, lumivallien poisto ja liikennemerkkien puhdistaminen. Maantiet on jaettu liikennemäärien ja liikenteellisen merkityksen mukaan talvihoitoluokkiin, joka määrittelee, missä kunnossa tien on oltava ja kuinka nopeasti hoitotoimenpiteet on aloitettava.

"Päätiet kuuluvat yleensä korkeimpaan hoitoluokkaan ja vähäliikenteiset tiet lähes poikkeuksetta alimpaan hoitoluokkaan. Talvihoidon taso on erilainen eri hoitoluokan teillä, mutta saman luokan tiet hoidetaan koko maassa saman tasoisesti", kertoo Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Vantaan aluevastaava Henri Aaltonen.

Vantaan alueurakka koostuu nimestään huolimatta myös Helsingistä, Sipoosta, Tuusulasta, Järvenpäästä ja Keravasta. Kyseessä onkin Suomen vilkkaimmin liikennöity alue, josta valtaosa kuuluu korkeimpaan hoitoluokkaan (Ise ja Is).

"Käytännössä tämä tarkoittaa, että näiden teiden pinta pidetään paljaana ympäri vuoden. Liukkaus pyritään aina torjumaan ennakkoon. Pitkinä pakkasjaksoina, jolloin suolaus ei ole mahdollista, voi tienpinta olla joissain tapauksissa osittain jäinen", Aaltonen kertoo.

Viime vuosina Etelä-Suomeen ei ole saatu montaa pitkäkestoista pakkasjaksoa, jolloin ongelmana on teiden päällysteiden reikiintyminen. Pakkastalvi auttaa myös teiden liukkauden torjunnassa. Vakiintuneen talvikelin ajaksi alemmalle tieverkolle muodostuu yleensä teitä peittävä lumipolanne, joka helpottaa tien talvihoitoa. Näillä teillä toimenpideajat ovat myös pidempiä kuin ylemmän hoitoluokan teillä. Polannetta ei kuitenkaan saada ylläpidettyä, jos yhtäjaksoisia pakkasjaksoja ei ole, jolloin tien hoito on hankalampaa.

Vantaalle ja Espooseen uudet alueurakoitsijat

Vantaan ja Espoon urakka-alueet saattavat olla maantieteellisesti pieniä, mutta liikennemääriltään suuria. Molemmille alueille valittiin kilpailutuksen kautta uudella hankintamallilla alueurakoitsijat: Sopimuskaudelle 2019-2024 Vantaalle YIT ja Espooseen Destia. Espoossa uutta hankintamallia oli jo pilotoitu aikaisemman urakan aikana. Käytännössä urakoissa on samat vastuut kuin ennenkin, eli urakoitsija toimii työnjohtajana ja ELY urakan valvojana.

"Nämä olivat kaksi Uudellamaalla tänä vuonna uudelleenkilpailutettua sopimusta. Viisivuotisissa sopimuksissa tähdätään aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön tilaajan ja urakoisijan välillä läpinäkyvyyttä parantaen ja keskittyen tienkäyttäjää palvelevaan toimintaan", kertoo ELY:n kunnossapitopäällikkö Tuomas Vasama.

Uusi hankintamalli perustuu avoimuuteen ja siihen että tilaaja on alihankintojen kilpailuttamisessa mukana. "Pääurakoitsijan kiinteä hoidonjohtopalkkio takaa sen, että molemmilla on yhteinen intressi tehdä töitä tavoitehinnan mukaisesti. Muutoksella pyritään siihen, että toimenpiteitä pystytään entistä paremmin kohdistamaan sinne, missä milloinkin on eniten tarvetta", lisää Henri Aaltonen.

Urakoitsijoille on asetettu suurien liikennemäärien vuoksi Vantaassa ja Espoossa tiukat työaikarajoitteet. "Töitä joudutaan usein tekemään yöaikana sekä käyttämään suurimmalla osalla tiestöä törmäysvaimenninta takaamaan turvallisuutta. Auraus ja suolaus eivät kuitenkaan ole työaikarajoitteisiin sidottua työtä", Aaltonen muistuttaa.

Viime talvena Väylävirasto teki koko Suomessa teiden talvihoitoluokkiin korotuksia. Parannusten myötä noin 90 % tieliikenteestä kulkee korkeimpien talvihoitoluokkien teillä valtakunnallisesti. Lisäksi tänä vuonna saatiin lisärahaa koko maan tiestön talvihoitoon, talveen 2017–2018 verrattuna noin 12 miljoonaa euroa enemmän.

Teiden talvikunnossapito kuitenkin auttaa talvella liikkumista vain tiettyyn pisteeseen asti.

"Autolla liikkujien on syytä mitoittaa ajonopeus vallitsevien sääolosuhteiden mukaan sekä pitää turvaväli edellä ajavaan. Huomiota tulisi kiinnittää auton talvirenkaiden kuntoon ja suosia myös jalan kuljettaessa ja pyöräillessä liukuesteitä", Aaltonen muistuttaa.

Teiden kunnossapidosta kiinnostuneet voivat seurata alueurakoita myös sosiaalisen median kanavissa. Vantaan maanteiden hoitourakan sivut löytyvät jo Facebookista.

Lisätietoa

Tuomas Vasama, kunnossapitopäällikkö, 0295 021 361, [email protected]

Henri Aaltonen, aluevastaava, 0295 020 934, [email protected]