- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Tulvavesien pidättämistä mallinnetaan Kiuruvedellä: Tavoitteena vähentää tulvahaittoja ja parantaa vedenlaatua (Pohjois-Savo)
Kiuruveden Korpijoen valuma-alueella tutkitaan luonnonmukaisia tulvanpidätysalueita ja niiden vaikutuksia tulviin ja ravinteiden pidättämiseen.
Tutkimukset liittyvät Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksella (SYKE) käynnissä olevaan kaksivuotiseen hankkeeseen (2018-2019). Viime vuonna luotiin tulvanpidätysalueiden automaattiseen tunnistamiseen paikkatietotyökalu, joka hyödyntää SYKEssä aiemmin kehitettyä pintavaluntamallia sekä Maanmittauslaitoksen laserkeilauksella tuottamaa tarkkaa korkeusmallia. Tänä vuonna työkalua kehitetään edelleen ja kokeillaan sen käyttöä muillakin alueilla.
Mallinnuksen tavoitteena on vähentää tulvahaittoja ja parantaa vedenlaatua. Kevättulvat ovat Korpijoen alueella korkeita, mutta myös rankkasateet nostavat helposti vedenpintaa jopa useita kymmeniä senttimetrejä tavoitevedenkorkeutta ylemmäksi. Pääasiassa tämä johtuu valuma-alueen ominaisuuksista, mutta myös valuma-alueella tehdyt toimenpiteet ovat lisänneet valunnan vaihtelua ja sitä kautta tulva- ja kuivuusriskejä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta erityisesti Kiuruveden kesätulvahuiput voivat lähivuosikymmeninä kasvaa jopa toistakymmentä senttimetriä.
Tänä vuonna tehdään myös mallinnusta, jolla arvioidaan tunnistettujen pidätysalueiden käyttämistä tulvariskien hallinnassa ja niiden vaikutuksia alapuolisen vesistön vedenkorkeuksiin, virtaamiin ja vedenlaatuun. Fosforin ja kiintoaineen pidättymistä mallinnetaan SYKEn ravinnekuormituksen mallinnus- ja arviointijärjestelmä VEMALAlla.
Nyt käynnissä oleva hanke on jatkoa vuonna 2017 valmistuneelle selvitykselle tulvavesien pidättämisestä Kiuruveden valuma-alueella. Hankkeessa selvitettiin valuma-alueella tehtyjen pohjapato- ja kunnostushankkeiden yhteisvaikutusta Kiuruveden tulvahuippuihin. Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja SYKE.
Kuva: Esimerkki mallinnetusta tulva-alueesta (sininen sävy) ja tunnistetusta tulvan pidätysalueesta (rajattu viivoitettu alue). Paikkatietotyökalu tuottaa automaattisesti jokaisesta pidätysalueesta tietoja mm. yläpuolisen valuma-alueen, pidättämiseen vaadittavan padon korkeuden ja pituuden sekä pidätysalueen pinta-alan ja tilavuuden.
Lisätietoja:
Pohjois-Savon ELY-keskus:
johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen, tuulikki.miettinen(at)ely-keskus.fi, +358 295 026 828
Yhteyshenkilöt SYKEssä:
Hydrologi Markus Huttunen, markus.huttunen(at)ympäristo.fi, +358 295 251 196
Kehitysinsinööri Mikko Sane, mikko.sane(at)ymparisto.fi +358 295 251 617
HydrologiTiia Vento, tiia.vento(at)ymparisto.fi, +358 295 251 734
- Julkaisupäivä
- 8.5.2019