Hollolan Salpakankaan pohjavesialueen pohjavesiolosuhteita selvitetty (Päijät-Häme)

Salpakankaan pohjavesialueella Hollolassa ja Lahdessa tehtyjen maastotutkimusten avulla saatiin uutta tietoa pohjaveden virtaussuunnista ja virtausta ohjaavista kalliokynnyksistä, pohjaveden pinnan korkeudesta sekä maaperän ominaisuuksista. Geologisella rakenneselvityksellä saatu lisätieto palvelee maankäytön suunnittelua, pohjaveden suojelua, vedenhankinnan turvaamista sekä pohjaveden seurantaa. Uuden tiedon avulla voidaan mm. ohjata toimintoja alueille, joilla riskit pohjavedelle ovat pienemmät. Tiedot palvelevat myös onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden ennakoimista ja suorittamista.

Salpakankaan pohjavesialueella Hollolassa ja Lahdessa tehdyn geologisen rakenneselvityksen tutkimukset sijoittuivat Hälvälän ampuma-alueen ja Koneharjun-Riihelän väliselle alueelle ensimmäiselle Salpausselälle.  Salpausselkä on tutkimusalueella 1-3 kilometriä leveä hiekkavaltainen, jäätikköjokien kasaama reunamuodostuma. Maastotutkimusten avulla saatiin uutta tietoa tutkimusalueen pohjaveden virtaussuunnista ja virtausta ohjaavista kalliokynnyksistä, pohjaveden pinnan korkeudesta sekä maaperän ominaisuuksista.

Tutkimusalueen kallionpinnan korkeustaso vaihtelee hyvin paljon. Korkeimmillaan kallio on Tiirismaan alueella yli 200 metrin tasolla merenpinnasta ja alimmillaan Koneharjun alueella sekä Tiilijärven eteläpuolella, joissa kallionpinta painuu alle 70 metrin tasolle. Nämä ovat alueita, joilla kallioperässä on syviä ruhjeita. Tällaisilla alueilla kalliota peittää jopa 80 metrin paksuinen maakerros. Maaperä on tutkimusalueella pääosin hiekkaista soraa.

Hiekkaisilla ja soraisilla alueilla pohjaveden pinta on usein syvällä ja sitä peittää paksu maakerros. Paksuimmillaan pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus on Koneharjun - Riihelän välillä, Kintterönlammin länsipuolella ja Hollolan liikekeskustan tuntumassa.

Pohjavedenpinta on korkeimmillaan merenpintaan nähden tutkimusalueen länsireunalla Tiilikankaalla, josta pohjavedenpinta laskee nopeasti itää kohti. Pohjaveden pinta ei aina noudata näkyviä maastonmuotoja. Kallion pinnanmuodot vaikuttavat pohjaveden virtaukseen ja korkeammat kallion kohdat jakavat pohjavesimuodostumaa erillisiin altaisiin. Iso-Tiilijärven lounaispuolella pohjaveden virtaus on kohti pohjoista. Keski-Tiilijärven ja Vähä-Tiilijärven alueelta pohjavedet virtaavat kohti pohjavesimuodostuman eteläreunaa. Iso-Tiilijärveltä eteläkaakkoon suuntautuvaan kallioruhjeeseen kertyvät pohjavedet purkautuvat osittain Hedelmätarhan alueen lähteistä. Koneharjun – Pirttiharjun alueen pohjavedet virtaavat pääosin etelään ja eteläkaakkoon kohti Riihelän vedenottamoa ja alueen ojia. Tutkimustulokset vahvistivat aiempaa tulkintaa Salpakankaan alueen pohjaveden virtaussuunnista.

Geologisella rakenneselvityksellä saatu lisätieto palvelee maankäytön suunnittelua, pohjaveden suojelua, vedenhankinnan turvaamista sekä pohjaveden seurantaa. Uuden tiedon avulla voidaan mm. ohjata toimintoja alueille, joilla riskit pohjavedelle ovat pienemmät. Tiedot palvelevat myös onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden ennakoimista ja suorittamista. Salpakankaalle on sijoittunut paljon erilaisia toimintoja, joten tarkemman pohjavesitiedon saaminen alueelta oli tärkeää.

Geologinen rakenneselvitys oli Geologian tutkimuskeskuksen, Hollolan kunnan, Hämeen ELY-keskuksen, Lahti Aqua Oy:n, Lahden kaupungin ja 2. Logistiikkarykmentin yhteistyöhanke. Tutkimusten käytännön toteutuksesta vastasi Geologian tutkimuskeskus.

Geologinen rakenneselvitysraportti löytyy Geologian tutkimuskeskuksen Hakku-palvelusta: Salpakankaan pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys

Lisätiedot:

Hydrogeologi Petri Siiro, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230

Geologi Jukka Ojalainen, Geologian tutkimuskeskus, puh. 020 550 2597

Vesihuoltopäällikkö Riikka Johansson, Hollolan kunta, puh. 044 780 1182

Vesiensuojelusuunnittelija Riikka Mäyränpää, Lahden kaupunki, puh. 050 3836 498

Tiedotus:

Netta Saarinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 150