Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2019 -raportti valmistui: Uudenmaan ilmanlaatu on pääosin hyvä (Uusimaa)
Uudenmaan ilmanlaatu on pääosin hyvä, käy ilmi Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisemasta Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2019 -raportista. Uudenmaan ilmanlaatua heikentävät kuitenkin ajoittain katupöly ja puunpolton päästöt. Katupölypitoisuudet kohoavat etenkin keväisin vilkasliikenteisissä ympäristöissä merkittävästi. Puunpolton päästöt nostavat pienhiukkaspitoisuuksia ajoittain pientaloalueilla. Puunpoltto tuottaa myös syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä, joita mitataan vuosittain yhdessä Uudenmaan kunnassa. Vuonna 2019 PAH-pitoisuuksia mitattiin Hyvinkäällä, jossa puunpolton vaikutus oli selvästi havaittavissa, mutta vuosipitoisuus oli alle tavoitearvon.
Ilmanlaatu pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla oli vuonna 2019 pääosin hyvä tai tyydyttävä. Vuonna 2019 Uudenmaan ilmanlaadun pysyvä mittausasema sijaitsi Lohjalla ja vuosittain sijoituspaikkakuntaa vaihtava mittausasema Kirkkonummella. Ilmanlaatu mittausasemilla luokiteltiin mittauksissa hyväksi tai tyydyttäväksi yli 98 prosenttia ajasta. Huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli Kirkkonummella 35 ja Lohjalla 11. Ne ajoittuivat pääosin kevään katupölykaudelle ja johtuivat hengitettävistä hiukkasista.
kuva: Memmi Ojantola
Puunpoltossa syntyy terveydelle haitallisia päästöjä
Ilmansaasteiden pitoisuudet pysyivät vuonna 2019 alle ilmanlaadun raja-arvojen, kuten yleensäkin Uudellamaalla. Mittausten perusteella katupöly saattaa heikentää ilmanlaatua keväisin merkittävästi myös Uudenmaan suurimpien taajamien vilkasliikenteisillä alueilla. Kriittisin on hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo, joka ylittyy, jos vuorokausikeskiarvo 50 µg/m3 ylittyy yli 35 päivänä kalenterivuoden aikana. Näin pölyisiä päiviä mitattiin Kirkkonummella 5, Lohjalla ei yhtään. Pölyämiseen voidaan vaikuttaa tehostamalla katujen puhdistustoimenpiteitä.
Puunpolton päästöt ovat Uudellamaalla merkittävä ilmanlaatua heikentävä päästölähde. Puunpoltossa syntyy terveydelle haitallisia päästöjä: pienhiukkasia, häkää sekä orgaanisia yhdisteitä, kuten bentso(a)pyreeniä. Vuonna 2014 aloitettiin bentso(a)pyreenin pitoisuuksien kartoitus Uudellamaalla. Vuonna 2019 mitattiin Hyvinkään Kruununpuiston pientaloalueella. Puunpolton vaikutus oli havaittavissa, mutta vuosipitoisuus oli selvästi alle tavoitearvon. Karkkilassa vuonna 2015 mitattu vuosipitoisuus oli lähellä tavoitearvoa, mutta muuten Uudellamaalla vuosina 2014−2019 mitatut pitoisuudet ovat olleet matalia.
Puunpolttotavoilla voi vaikuttaa syntyviin päästöihin
Puunpolttotavoilla voi vaikuttaa syntyviin päästöihin, ja on tärkeää polttaa vain kuivaa, puhdasta puuta. Ohjeita ja opas puun polttamiseen löytyy HSY:n internetsivuilta www.poltapuhtaasti.fi.
Vuonna 2019 Uudellamaalla ei esiintynyt merkittäviä pienhiukkasten kaukokulkeumatilanteita. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli Lohjalla 5,2 µg/m3 eli selvästi matalampi kuin vuonna 2018. Pitoisuus oli selvästi alle raja-arvon 25 µg/m3 ja WHO:n vuosiohjearvon 10 µg/m3. WHO:n vuorokausiohjearvo ei ylittynyt yhtenäkään päivänä.
Uudellamaalla pääkaupunkiseudun ulkopuolista ilmanlaadun seurantaa hoidetaan alueen kuntien ja teollisuuden yhdessä rahoittamana yhteistarkkailuna. Seurantaan kuuluvista ilmanlaatumittauksista ja päästökartoituksista vastaa HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Seurantaa ohjaa yhteistyöryhmä, jossa on edustajat alueen kunnista, Uudenmaan ELY-keskuksesta ja HSY:stä.
Lisätietoja Uudenmaan ilmanlaadusta vuonna 2019 löytyy ELY-keskuksen julkaisemasta raportista (doria.fi).
Lisätietoja:
Uudenmaan ELY-keskus, Vesa Suominen, vesa.suominen(at)ely-keskus.fi, 0400 363 135