Järvien vedenpinnat korkealla Etelä-Savossa (Etelä-Savo)

Leudon ja sateisen talven seurauksena Etelä-Savon järvien vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohdan keskitason yläpuolelle. Osa järvistä on noussut jo selvästi tavanomaista korkeammalle ja jopa tyypillisien kevättulvakorkeuksien tasolle. Joillakin järvillä saavutetaan helmikuussa ajankohdan mittaushistorian korkein taso. Myös virtaamat ovat suuria ja paikoin jopa kaksinkertaisia ajankohdan tavanomaiseen virtaamaan nähden.

Hyydettä saattaa muodostua pakkasen kiristyessä

Tämän viikon pakkasjakso voi aiheuttaa hyyteen muodostumista jäättömissä uomissa. Suuri virtaama lisää hyydetulvariskiä. Hyyteestä voi aiheutua haittaa vesivoimalaitoksilla ja seurata paikallista vedenkorkeuden nousua. Hyydettä voi muodostua, kun virtaava vesi alijäähtyy eli jäähtyy jäätymispistettä kylmemmäksi. Alijäähtyneessä vedessä syntyvät toisiinsa tarttuvat jääkiteet muodostavat hyydettä.

Saimaan pinta noussut jo ajankohdan keskitason yläpuolelle

Saimaan vedenkorkeus on noussut joulukuun alusta lähtien jo noin 40 cm. Vedenkorkeudeksi havaittiin 4.2.2020 NN + 75,83 m Lappeenrannan Lauritsalan havaintoasemalla, mikä on 8 cm ylempänä kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Ennusteen mukaan vedenkorkeus jatkaa edelleen nousuaan. Kevättalven sääolot vaikuttavat nousun määrään, mutta todennäköisesti nousua kertynee vielä 10–20 cm helmi-maaliskuun aikana.

Savonlinnan Suurjärven vedenpinta on ollut ajankohtaan nähden koko mittaushistoriansa korkeimmalla tasolla. Yleensä vedenpinta on tähän aikaan vuodesta noin 15 cm alempana.

Muista vuoksen vesistöalueen järvistä Heinävedellä Kermajärven vedenpinta on noin 40 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Pinnan ei ennakoida enää nousevan.

Säännöstellyistä järvistä Heinävedellä Juojärven ja Joroisissa Maaveden vedenpinta ovat hieman ajankohdan keskitason yläpuolella. Näiden järvien vedenkorkeudet ovat säännöstelyn kevätalennuksen takia laskussa. Juoksutukset ovat ajankohdan tyypillisiin määriin nähden selvästi tavanomaista voimakkaampia. Juojärven alapuolisen Varisveden vedenkorkeus on noin 50 cm tavanomaista ylempänä ja ajankohtaan nähden mittaushistoriansa korkeimmalla tasolla. Karvion virtaama (89 m³/s) on noin kaksinkertainen ajankohdan tavanomaiseen määrään verrattuna. Varisveden vedenkorkeuden ennakoidaan helmikuun aikana vielä hieman nousevan tyypillisen kevättulvan korkeudelle saavuttaen koko mittaushistoriansa helmikuun ennätyskorkeuden. Maaveden alapuolisen Sysmän vedenpinta on noin 40 cm ajankohdan normaalikorkeuden yläpuolella, hieman tavanomaista kevättulvakorkeutta ylempänä.

Mäntyharjun reitillä vedenpinnat tulvakorkeuksissa

Pieksämäen Iso-Naakkiman vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan tavanomaista korkeutta ylempänä ja pysynee nykyisellä tasollaan helmikuun ajan. Kyyveden vedenkorkeus on ollut voimakkaassa nousussa ja nousua on kertynyt marraskuulta lukien jo noin 60 cm. Vedenpinta on tällä hetkellä 40 cm ajankohdan tavanomaista korkeutta ylempänä. Nousu on nyt tasaantunut ja vedenpinnan ei ennakoida helmikuussa juurikaan enää nousevan.

Läsäkoskessa virtaa tällä hetkellä 20 m³/s virtaama, joka on noin kaksinkertainen tyypilliseen helmikuun virtaamaan verrattuna. 

Säännöstellyn Puulan vedenpinta on runsaista juoksutuksista huolimatta 15 cm ajankohdan tavanomaista korkeutta ylempänä ja nousu jatkunee pitkälle kevääseen. Helmikuun pinnan nousuksi ennakoidaan 0–5 cm sääoloista riippuen. Kissakoskeen juoksutetaan tällä hetkellä 40 m³/s virtaama, mikä on noin 5 kuutiota enemmän kuin yleensä tähän aikaan vuodesta.

Hirvensalmen Vahvajärvi on + 35 cm ja Mäntyharjun Lahnavesi + 25 cm sekä Pyhävesi-Kallavesi +35 cm ja Vuohijärven vedenpinta on + 20 cm ajankohan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeuksiin ei ole odotettavissa lähiaikoina suuria muutoksia. Pyhävesi-Kallavesi on laskenut tammikuun tulvahuipustaan 5 cm ja sen ennustetaan laskevan helmikuun aikana 5–10 cm.

Pohjavesivarastot ovat täyttyneet hyvin

Pohjavesimuodostumien havaintoasemilla pohjavedenpinnat ovat olleet reilussa nousussa syksystä lähtien. Pohjaveden pinnat ovat ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Osassa pohjavedenkorkeuden havaintoasemista pohjavedenpintojen ennakoidaan olevan vielä lopputalvenkin nousussa, vaikka yleensä pinnat laskevat tähän aikaan vuodesta.

Lisätietoja:

Vesitalousasiantuntija Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus, varpu.rajala(at)ely-keskus.fi, p. 0295 024 224