- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Tiedotteet 2020
Tiedotearkistosta löydät tiedotteet, jotka on julkaistu 23.9.2020 mennessä. Tämän päivämäärän jälkeen ilmestyneet tiedotteet sekä yksittäiset alueelliset ELY-keskusten uutishuoneet listattuna löydät ELY-keskusten yhteiseltä uutishuoneelta STT Info -palvelusta.
Alueellista tietoa
Tiedotteet (23.9.2020 saakka)
Keski-Lapissa inventoidaan lettosoita (Lappi)
Lettosoita inventoidaan kuluvana kesänä Keski-Lapin alueella. Lettojen inventointihanke on osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa luonnonympäristöjen tilaa.
Lettojen inventointihanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja maastotöistä vastaa Lapin ELY-keskus. Myös Metsähallituksen Luontopalvelut on keskeinen yhteistyötaho.
Lettohankkeessa tavoitteena on koota tietoa, joka mahdollistaa lettojen esiintymisen, tilan sekä hoito- ja ennallistamistarpeen arvioinnin. Kuluvana kesänä maastoinventointeja tehdään Lapissa pääasiassa Kittilän ja Sodankylän alueilla ja toisaalta Itä-Lapissa, Sallassa ja Pelkosenniemellä. Ensivaiheessa inventoidaan erityisesti koivulettosoita. Samalla kehitetään maastoinventoinnin menetelmää ja toimintamalleja sovellettavaksi myös laajemmin Lapin maakunnan alueella ja muualla Suomessa.
Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä niiden tahojen kanssa, jotka tuottavat tai tarvitsevat toiminnassaan tietoja lettoesiintymistä. Tavoitteena on lisätä avoimesti saatavissa olevaa luontokohdetietoa.
Koivuletot ainutlaatuista suokasvillisuutta
Letot ovat suoluontotyypeistä rehevimpiä ja harvinaisimpia. Ne ovat myös tärkeä elinympäristö vaateliaalle ja monimuotoiselle lajistolle. Lettoja esiintyy etenkin alueilla, joilla maa- ja kallioperässä on runsaasti kalkkia. Ainutlaatuista lettokasvillisuutta esiintyy myös alueilla, joilla kallioperässä esiintyy vihreäkiveä, kuten Keski-Lapissa. Siellä vihreäkivivyöhyke ulottuu Sallasta ja Pelkosenniemeltä Sodankylän kautta Kittilään ja Kolariin. Tämä alue on lettokasvillisuutensa puolesta erityisen monimuotoista. Muun muassa koivulettoja esiintyy kansainvälisestikin katsoen erityisen runsaasti ja edustavana.
Letot ovat harvinaistuneet erityisesti Etelä-Suomessa ja myös Lapin eteläosissa. Lettoja on hävittänyt muun muassa pellonraivaus, jota Pohjois-Suomessa tehtiin laajamittaisesti vielä sotien jälkeen asutustoiminnan yhteydessä. Myös metsäojitukset ovat olleet merkittävä muutostekijä. Ojitukset ja muu maankäyttö lettosuon ulkopuolella voi muuttaa ojittamattomankin leton vesitaloutta ja aiheuttaa kuivahtamista, karuuntumista ja lettolajiston taantumista.
Merkittävää osaa Suomen lettosoista on jossain vaiheessa laidunnettu ja niitetty karjatalouden tarpeisiin. Niitto ja laidunnus ovat vaikuttaneet suokasvillisuuden monimuotoisuuteen myönteisesti, sillä avoimuuden lisääntyminen on mahdollistanut kilpailukyvyltään heikompienkin suolajien menestymisen. Lapissa rehevät suot ovat edelleen merkittäviä porojen kesälaitumia.
Lettoluontotyypit ovat Lapissakin uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Lettojen taantuminen on heikentänyt myös lettolajiston elinvoimaisuutta. Lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää ensisijaisesti letoilla. Lettojen turvaamisella on siksi merkittävät monimuotoisuusvaikutukset.
Ajantasainen tieto auttaa lettojen vaalimisessa
Lapissa lettoja on vielä jäljellä huomattavasti enemmän kuin Etelä-Suomessa. Parhaiten tunnetaan suojelualueilla olevat lettosuot, mutta tiedon taso suojelualueiden ulkopuolisten esiintymien määrästä ja nykytilasta on riittämätön. Tilannetta pyritään parantamaan nyt toteutettavassa inventointihankkeessa.
Ajantasainen tieto lettojen esiintymisestä ja tilasta edistää maanomistajien mahdollisuuksia ottaa esiintymät huomioon toiminnassaan. Näiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaamiseen on myös keinoja. Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa lettoja voidaan turvata joko vapaaehtoisen suojelun keinoin tai luonnontilaltaan heikentyneiden kohteiden luonnonhoito- ja ennallistamistoimenpiteillä.
Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot ovat metsälain perusteella turvattavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myös monet metsäsertifioinnin kriteereissä ja metsänhoitosuosituksissa mainitut suoluonnon turvaamissuositukset koskevat lettoja.
Helmi-ohjelma
Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.
Lisätietoja lettoinventointihankkeesta
Lapin maastoinventoinnit:
Ylitarkastaja Liisa Viitala, Lapin ELY-keskus, puh. 0295 037 212, [email protected]
Biologi Lauralotta Muurinen, Lapin ELY-keskus, puh. 0295 037 018, [email protected]
Lettohanke:
Vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh 0295 251 290, etunimi.sukunimi @ymparisto.fi
Lisätietoja Helmi-ohjelmasta
- Julkaisupäivä
- 9.7.2020