Maaseudun ja maatalouden tuet 2019 julkaistiin, tältä vuosi näytti Keski-Suomessa (Keski-Suomi)

Maataloutta ja maaseutua tuettiin koko Suomessa yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuonna 2019. Tästä summasta EU-rahoitusta on noin 42 %. Ruokavirasto on julkaissut tiedot vuonna 2019 maksetuista EU-tuista verkkopalvelussaan. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus muodostavat kaksi kolmasosaa Suomen vuosittain saamasta EU-rahoituksesta.

Kahden miljardin euron summasta valtaosa - 1,8 miljardia - oli viljelijätukia. Viljelijätuilla turvataan kotimainen ruoantuotanto ja se, että Suomesta ei ruoka lopu poikkeuksellisissakaan tilanteissa. Suomalaiset syövät pääasiassa kotimaassa tuotettua ruokaa: Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista.

Ruokaviraston tiedote 25.3.2020

Keski-Suomessa tukia maatalouteen, maaseudun kehittämiseen ja yrityksille

Keski-Suomessa suurin tukien saaja vuonna 2019 oli Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, joka toteuttaa useita maaseudun kehittämishankkeita. Hankkeissa edistetään laajasti maaseudun elinkeinotoimintaa, yrittäjyyttä ja maaseutuasumista. Muita suurimpia hanketoteuttajia olivat maakunnan Leader-ryhmät.

Suuria maataloustuottajia Keski-Suomesta löytyy muun muassa Saarijärveltä, Petäjävedeltä, Kyyjärveltä ja Joutsasta. Yhtenä suurena joukkona ovat myös maaseudun yritysrahoitusta investointeihinsa saaneet maaseudulla sijaitsevat yritykset. Toimialat ovat monipuolisia, eniten yritystukia vuonna 2019 hyödynsivät metalliala, matkailu ja elintarviketeollisuus.

Miltä Keski-Suomen maaseutu näytti vuonna 2019?

Keski-Suomi on ollut vahvaa kasvun aluetta. Vuoden 2019 aikana kasvu jatkui kohtuullisena ja työttömyys laski ennätysalhaiseksi. Alkuvuosi oli kotimarkkinakysynnän aikaa, mutta syksyllä vienti alkoi taas vetää hieman paremmin.  Hyvällä taloustilanteella on ollut vaikutusta myös maaseudun kehittämisohjelman yritystukien hakuun; hakemuksia on tullut hyvin ja ne ovat usein koskeneet varsin suuria investointeja. Yrityksen ovat myös kehittäneet toimintaansa yritysryhmähankkeilla. Maatalouden rahoituksen osalta vuosi 2019 oli myös kohtuullisen hyvä.   

Maaseudun elinkeinojen rakennemuutos jatkuu edelleen. Pienet maatilat lopettavat ja jäljelle jäävien tilakoko kasvaa. Maidontuotanto vähenee huolestuttavasti ja tämä vaikuttaa suoraan myös alueen elintarviketeollisuuteen. Sikatalous on hiipunut lähes kokonaan. Maatilojen heikko kannattavuus ja vaikeat sääolot ovat vauhdittaneet lopettamispäätöksiä ja lisänneet jaksamisongelmia. Haasteena on saada säilymään riittävä määrä toimivia tiloja, jotka panostavat joko erikoistuneeseen maataloustuotantoon tai monialaistavat toimintaansa. Erityisesti maidon- ja lihantuotannon säilyminen maakunnassa on tärkeää alueen jalostavan teollisuuden tarpeiden kannalta.

Luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden myynti on kasvanut koko ajan 2010-luvulla. Tämä näkyy myös luomutietoisuuden lisääntymisenä sekä luomupinta-alan kasvuna Keski-Suomessa. Luomu- ja hanketoimijoiden kanssa tehty pitkä yhteistyö on tuottanut tulosta ja luomu koetaan mielenkiintoisena vaihtoehtona tavanomaisen tuotannon rinnalle. Vuodesta 2015 vuoteen 2019 on Keski-Suomeen tullut 32 uutta luomutoimijaa (kasvua noin 20 %) sekä uutta peltopinta-alaa luomuun noin 2000 hehtaaria. Eniten luomukasvituotanto on kasvanut erikoiskasvien osalta (mm. peruna, mansikka, yrtit) Kaupoissa luomuelintarvikkeista on tullut osa arkipäivää ja valikoima on ilahduttavasti kasvanut.  Myös lähiruoan kysyntä on edelleen lisääntynyt. 

Perusmaataloudessa tilojen rakennemuutosta tapahtuu Keski-Suomessa edelleen. Pinta-ala- ja kotieläintukien hakijamäärät ovat laskeneet vuodesta 2010 vuoteen 2019 mennessä 637 tilalla. Tukea hakevia maatiloja oli vuonna 2019 2 820. Tilojen keskipinta-ala on pikkuhiljaa noussut 34 hehtaariin, mutta metsien ja vesistöjen rajaamassa maakunnassa peltopinta-alan kasvattaminen kohtuullisin ajomatkoin on varsin haastavaa. Nykyinen tukipolitiikka ei myöskään palvele tässä mielessä jatkavia ja laajentavia tiloja. 

64 %:lla Keski-Suomen tukea hakeneista tiloista on yli 60-vuotias viljelijä, alle 40-vuotiaiden osuuden ollessa vain 16 %. Tukien hakemiselle ei tällä hetkellä ole ikärajaa ja kun viljelykasveilta ei pääosin edellytetä sadonkorjuuta, iäkkäillekin viljelijöille voi olla kannattavampaa hakea tuet edelleen omissa nimissään kuin vuokrata tai myydä peltojaan naapuriviljelijöille. 

Koska Keski-Suomessa tilakoon kasvattaminen on haasteellista, maakunnassamme pitäisi jatkossa panostaa entistäkin enemmän jäljellä olevien lypsykarja- (368 tilaa) ja nautakarjatilojen (270 tilaa) toimeentuloon, ammattitaitoon ja jaksamiseen. Myös erikois- ja puutarhakasvien sekä luomun viljelyalaa pitäisi lähiruokakulttuurin myötä saada lisää. 

 

Lisätietoja:
Keski-Suomen ELY-keskus, maaseutuyksikön päällikkö Ulla Mehto-Hämäläinen, p. 0295 024 577