Valtakunnallinen leväseuranta alkoi Hämeessä, seurantapaikkoihin yksi muutos (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi 2.6 ja päättyy syyskuun lopussa. Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan Järviwiki -verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin. Seurannan ensimmäisellä viikolla yhdelläkään Hämeen seurantapaikalla ei havaittu sinilevää veden pinnalla. Hämeessä on tänä kesänä yksi valtakunnallinen seurantapaikka enemmän kuin viime vuonna, sillä seuranta aloitettiin Vesijärven Pirppulan uimarannalla Asikkalassa. Yhteensä Hämeessä on tänä vuonna 14 valtakunnallista seurantapaikkaa. Niistä useimmat ovat yleisiä uimarantoja. Havainnoitsijat käyvät viikoittain näillä paikoilla arvioimassa levien runsauden.

Suomen ympäristökeskus tiedottaa levätilanteesta viikoittain valtakunnallisesti ja ELY-keskus ja harkintansa mukaan oman alueensa levähavainnoista. Katsaukset löytyvät Hämeen ELY-keskuksen verkkosivuilta.

Hämeen ELY-keskus ei ota tänä kesänä sinilevänäytteitä tutkittavaksi.

Mistä levät tulevat?

Sinileviä on kesäisin järvivesissä aina, vaikka yleensä niitä nähdäänkin veden pinnalla vasta keski- ja loppukesällä. Keväällä ja alkukesällä ne kasvavat hiukan syvemmällä, joten niitä ei voi havaita paljain silmin. Vanhenevaa sinilevää voi myöhemmin kesällä alkaa kohota kohti pintaa tyynellä, tai heikkotuulisella säällä. Tuuli ja virtaukset voivat kerätä pintaan noussutta sinilevää laajoilta alueilta yhteen ja kuljettaa syntyneen levämassan rantaan. Tämä nähdään sinilevien massaesiintymisenä. Tuulisella säällä sinilevä sekoittuu vesimassaan, eikä nouse pintaan. Silloin levää ei yleensä huomata.

Runsaisiin sinileväesiintymiin tulee suhtautua varauksella

Vähäisen sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista sekä tikkumaisista, kapeista leväjuovista. Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevasta vihreästä raidasta, tai leväkasautumista. Erittäin runsaassa esiintymässä rantaan voi keräytyä suurempi sinilevälautta.

Sinilevätilanne voi vaihdella suurestikin saman järven eri osissa ja tilanne voi muuttua nopeasti sääolosuhteiden, etenkin tuulen vaikutuksesta. Tuulille alttiilla selkävesillä tilanne voi vaihtua nopeasti, jos tuuli kuljettaa levää rannalta toiselle tai sekoittaa tyynellä säällä pinnalla olleen levän syvemmälle vesimassaan. Jos levän runsaus arvioidaan tänä ajankohtana, voi näyttää siltä, ettei levää ole, vaikka sitä olisi vähän aikaisemmin ollut runsaasti pinnalla. Jos tuuli käy pitkään samalta suunnalta, voi tuulen alapuoliselle rannalle kertyä paljon levää, vaikka vastarannalla sitä ei olisi lainkaan näkyvillä. Näin levien esiintymisessä saattaa olla suuria ajallisia ja paikallisia eroja. Sen vuoksi tiedotteen sisältämä informaatio voi olla jo vanhentunutta, kun tiedote julkaistaan.

Kaikki sinilevät eivät ole myrkyllisiä ja mahdollinen myrkyllisyys voidaan varmentaa vain laboratoriotesteillä. Sinileväesiintymiin tuleekin suhtautua varauksella. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, sitä ei pidä käyttää löyly-, pesu-, kastelu- tai talousvetenä. Runsaan esiintymän aikana tulisi myös välttää vedessä uimista ja pitää lapset sekä kotieläimet poissa rantavedestä. Sinilevät voivat aiheuttaa iho-oireita, silmien kirvelyä, nuhaista oloa, lihaskipua tai pahoinvointia. Herkkäihoiset voivat saada iho-oireita jo vähäisestä levämäärästä.

Lisätietoja:

Hydrobiologi Petri Horppila, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 182

Tiedotus:

Miira Pakkala, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 176