Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi poikkeuslupia valkoposkihanhien ampumiseen viljelyvahinkojen estämiseksi - onnistunut vahinkojen torjunta edellyttää muitakin toimia

Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt yhteensä 115 viljelijälle poikkeuksen viljelyvahinkojen estämiseen valkoposkihanhia ampumalla. Valkoposkihanhi on rauhoitettu lintulaji, jonka ampuminen edellyttää poikkeusta luonnonsuojelulain rauhoitusmääräyksistä. Myönnetyillä poikkeusluvilla saa ampua yhteensä 3555 valkoposkihanhea syksyllä 2020. Luvat on myönnetty kahdelle vuodelle ja vuoden 2021 syksylle on osoitettu vastaava kiintiö. Ampuminen vastaa suuruusluokaltaan tilannetta Ruotsissa ja Virossa. Tuoreimpien raportointitietojen mukaan vuonna 2018 Ruotsissa ammuttiin n. 2000 ja Virossa n. 4000 valkoposkihanhea.

Yksittäisellä tilalla saa ampua syksyssä 20-40 valkoposkihanhea tilan peltopinta-alasta riippuen. Viereisillä lohkoilla tehtävillä karkotustoimenpiteillä on karkottava vaikutus myös lähilohkoilla laiduntaviin valkoposkihanhiin. Viljelijöitä kannustetaan koordinoimaan karkotustoimet ja niiden ajoittaminen yhdessä saman alueen muiden viljelijöiden kanssa.

"Valkoposkihanhia saa myönnetyillä luvilla ampua syysmuuttokaudella. Koska vielä ei ole tietoa siitä, saadaanko ampumalla toivottu pelotevaikutus, on perusteltua ajoittaa ampuminen tässä tilanteessa syysmuuttokaudelle. Tällöin ampumisella ei ole vastaavia vaikutuksia monien muiden lintulajien levähtämiseen, pesintään ja pesintään valmistautumiseen kuin esimerkiksi toukokuussa tapahtuvalla ampumisella", ylitarkastaja Salli Uljas Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta sanoo. "Luonnonvarakeskuksella on käynnissä tutkimus, jossa karkotusmenetelmien vaikuttavuutta ja myös ampumisen vaikutuksia selvitetään. Osaa Pohjois-Karjalaan myönnetyistä luvista on tarkoitus hyödyntää tässä tutkimuksessa", Uljas jatkaa.

Myönnetyt poikkeusluvat eivät mahdollista valkoposkihanhien karkottamista pelkästään ampumalla vaan ampumisen ohessa on ylläpidettävä valkoposkihanhia vahingoittamattomia karkotusmenetelmiä. "Valkoposkihanhia ampumalla on tarkoituksena lisätä karkotustoiminnan pelotevaikutusta ja näin parantaa myös valkoposkihanhia vahingoittamattomien karkotusmenetelmien tehokkuutta", Uljas kertoo.

Lähestyvän valkoposkihanhien syysmuuton vuoksi päätökset on annettu välittömällä täytäntöönpanolla. Satovahinko voi päätösten kohteena olevilla pelloilla tapahtua hyvin nopeasti parven laskeuduttua ruokailemaan.  Jotta vakavat satovahingot saataisiin torjuttua, tulee luvan mukaisiin toimenpiteisiin tarvittaessa voida ryhtyä jo päätöksen muutoksenhakuajan kuluessa.

Haetut poikkeukset kattavat laajoja peltoalueita Etelä- ja Pohjois-Karjalassa

Tilat, joille poikkeuksia haettiin sijaitsevat Suomen ylittävällä valkoposkihanhien arktisen muuton reitillä Lapinjärvellä, Orimattilassa, sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Poikkeuksen myöntämisen edellytykset täyttyivät kaikkien hakemuksissa mukana olleiden tilojen osalta. Pääosa lupa-alueista sijoittuu Parikkalaan, Kiteelle ja Tohmajärvelle. Alueet, joille lupaa haettiin, kattavat Simpeleen ja Parikkalan peltoalasta 40 % ja Kiteen ja Tohmajärven peltoalasta 24 % ja ne painottuvat valkoposkihanhien levähtämisen kannalta keskeisimmille levähdysalueille. Nähtävissä on, että vastaavia lupia haetaan lisää.

Vahinkojen vähentämisen ja lajin suojeluvelvoitteiden kannalta on tärkeää, että valkoposkihanhen muuttolevähdyksen kannalta keskeisellä seudulla säilyy alueita, joilla valkoposkihanhet voivat levähtää häiriöttä. Kiteen, Tohmajärven, Parikkalan ja Simpeleen alueille sijoittuvissa päätöksissä yhteensä 8 % luvan saaneiden tilojen peltoalasta on osoitettu jätettäväksi karkotustoimenpiteiden ulkopuolelle. Karkotuksen ulkopuolelle jätetyt alueet on sijoitettu alueille, jotka on aikaisemmissa selvityksissä tunnistettu valkoposkihanhien kannalta tärkeiksi kerääntymisalueiksi.

Vahinkojen torjunta edellyttää vapaaehtoisesti korvausta vastaan perustettuja lintupeltoja ja suunnitelmallisuutta

Viime viikolla (1.9.2020) julkaistussa valkoposkihanhityöryhmän raportissa on ehdotettu mm. valkoposkihanhien ruokailuun varattavien lintupeltojen perustamista, toimivien karkotuskeinojen kehittämistä ja käytön jatkamista sekä alueellisten valkoposkihanhiryhmien perustamista. "Toivomme, että alueelliset valkoposkihanhiryhmät saadaan mahdollisimman pian toimimaan Keski-Karjalan tapaan koko muuttavien valkoposkihanhien esiintymisalueella, jotta päätöksenteon tueksi saadaan entistä enemmän ajankohtaista ja alueellista tietoa valkoposkihanhien esiintymisestä, niiden aiheuttamista vahingoista sekä vahingontorjuntamahdollisuuksista", Uljas sanoo.  "Valkoposkihanhien aiheuttamien satovahinkojen ehkäisy ei onnistu pelkkien poikkeuslupien avulla vaan kaikki valkoposkihanhityöryhmän raportissa esitetyt keinot tulisi ottaa ripeästi käyttöön. Ensi kevättä ajatellen tarvittaisiin erityisesti vapaaehtoisesti perustettuja, viljelijöille korvattavia lintupeltoja ja resursseja koordinoituun valkoposkihanhien karkottamiseen menetelmillä, joista ei aiheutuisi muiden lintulajien pesinnälle häiriötä."
 

Päätökset VARELY/2343/2020, VARELY2348/2020, VARELY2363/2020, VARELY/2433/2020, VARELY2706/2020, VARELY/2751/2020 ja VARELY/2933/2020 on annettu 7.9.2020.

Lisätietiedot:

Ylitarkastaja Salli Uljas, puh. 0295 023 040
[email protected]