Poikkeuksia järvitaimenen alamittaan Pirkanmaalla ja Hämeessä (Pirkanmaan ELY-keskus)
Kalastusasetuksen muutoksella järvitaimenen alamitta nostettiin napapiirin eteläpuolisella alueella vuoden 2014 alusta 40 senttimetristä 60 senttimetriin. Uudistuksen tarkoituksena on elvyttää erittäin uhanalaisen lajin kantoja.
Kuva: Tämä Hauhon Vihavuodenkoskesta pyydetty taimen ylittää selvästi uuden 60 cm alamitan (kuvaaja Kimmo Piispa)
Erityisistä syistä ELY-keskus voi antaa luvan poiketa asetuksessa määrätystä alamitasta. Pirkanmaan kalatalousasioista vastaava Hämeen ELY-keskus on antanut määräaikaisen luvan pyydystää 40 senttimetrin mittaisia järvitaimenia seuraavissa kohteissa:
- Tammerkoski – Pyhäjärvi Rajasalmen siltaan saakka (Tampere, voimassa 2015 loppuun)
- Siuronkoski (Nokia, voimassa 10.9.2015 saakka)
- Tainionvirta jokiosuudella Joutsjärvi – Jääsjärvi (Hartola, voimassa 10.9.2015 saakka)
- Yläinen Toriseva (Virrat, voimassa 2018 loppuun)
Yläinen Toriseva -järveä lukuun ottamatta kyseessä on lyhytaikainen siirtymäkauden lupa. Poikkeus koskee ainoastaan istutettuja taimenia, joilta on leikkaamalla poistettu rasvaevä (pieni pehmeä evä selkä- ja pyrstöevän välissä). Luonnossa syntyneet rasvaevälliset alle 60-senttiset kalat on vapautettava.
Päätösten lähtökohtana oli se, ettei poikkeuksia myönnetä kohteisiin, joissa järvitaimenilla on aito mahdollisuus luonnonvaraiseen elinkiertoon. Kaikissa poikkeuskohteissa järvitaimenella on rajalliset mahdollisuudet lisääntymiseen ja kasvuun tai niitä ei ole lainkaan (Tammerkoski, Yläinen Toriseva).
Siirtymäkausi mahdollistaa sen, että erittäin suosittujen ja taloudellisesti merkittävien kalastuskohteiden istukashankinnat, kalastusta koskevat järjestelyt ja niistä tiedottaminen voidaan sopeuttaa järvitaimenen 60 senttimetrin alamittaan.
Viimeinen hetki yrittää pelastaa uhanalaiset vaelluskalat
Uuden asetuksen viesti on selvä: nyt on viimeinen hetki yrittää pelastaa uhanalaiset vaelluskalat. Kalojen on päästävä ainakin kerran lisääntymään ennen niiden joutumista saaliiksi. Vaeltava järvitaimen saavuttaa lisääntymiskoon keskimäärin noin 60-senttisenä, osa vasta tätäkin kookkaampina. Monet valveutuneet kalastajat eivät tosin ole tähänkään saakka ottaneet tällaista kalaa saaliiksi, jos ovat arvioineet sen luonnossa syntyneeksi.
Järvitaimenen alamitan nosto ei kuitenkaan yksin riitä kantojen elvyttämiseen. Kolme muutakin asiaa on saatava kuntoon:
- laadukkaita kutu- ja poikastuotantoalueita pitää olla riittävästi
- emokaloilla on oltava vapaa nousumahdollisuus lisääntymisalueille
- riittävän määrän emokaloja pitää selvitä syönnösalueelta kutuvaellukselle.
Monia perattuja virtavesiä on viime vuosina kunnostettu lisääntymisalueiksi, mutta useassa joessa padot katkaisevat edelleen järvitaimenen kutuvaelluksen. Valitettavasti kalatietä on äärimmäisen vaikea saada sellaiseen patoon, jonka vesiluvassa ei ole tällaista velvoitetta.
Alamitan nosto vaikuttaa ensisijaisesti viehekalastuksen taimensaaliiseen, koska pienet kalat voidaan usein vahingoittumatta vapauttaa jatkamaan kasvuaan. Jos tuloksia halutaan, tarvitaan muutoksia myös verkkokalastukseen, jossa saaliiksi saatavat alamittaiset taimenet yleensä kuolevat tai vahingoittuvat elinkelvottomiksi. Verkkokalastusta tulisi kohdistaa alueille, joissa alamittaisten taimenten tarttumisriski on pieni, ja rajoittaa erityisesti taimenen kutujokien suualueilla.
Järvitaimenen alamitan noston ja poikkeuslupahakemusten käsittelyn yhteydessä käyty keskustelu osoittaa, että kalastuskulttuuri Suomessa on vähitellen muuttumassa. Edelleen on niitä, joita juuri tankkiautosta vesistöön päästettyjen kalojen pyynti näyttää kiinnostavan. Yhä useammat kuitenkin kyseenalaistavat tällaisen kalastuksen mielekkyyden, ja pitävät arvossa luonnonvaraisesti lisääntyneiden ja luonnossa kasvaneiden kalojen pyyntiä.
Lisätiedot:
Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen
Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 077
jukka.muhonen(at)ely-keskus.fi