- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Uutiset 2014
Puruvettä on ehdotettu mukaan Sisävesi Life IP-hankeeseen
Etelä-Savon ELY-keskus on ehdottanut Puruvettä mukaan valtakunnalliseen Sisävesi Life IP-hankkeeseen. Hankkeen avulla pyritään edistämään erityisesti Puruveden Natura-alueiden hoitoa ja kunnostusta. Suunnitelmissa on metsätalouden neuvonnan lisääminen ja vesistöä kuormittaville osavaluma-alueille kohdistuvat kunnostus- ja vesiensuojelutoimet sekä seurantamenetelmien kehitystyö. Toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan esimerkiksi veden laatua ja eliöstöä seuraamalla. Puruvedelle on tarkoitus tehdä myös Natura-arviointi ja toistaa se hankkeen lopussa.
Metsähallituksen vetämän Sisävesi Life IP (integroidut) -hankkeen tavoitteena on parantaa Suomen sisä- ja rannikkovesien tilaa ja sovittaa yhteen sisävesiä koskevien direktiivien kuten luonto-, lintu- sekä vesipuitedirektiivien toimeenpanoa. Hankkeessa kerätään uutta tietoa vesiluonnosta ja siihen liittyvästä kulttuuriperinnöstä sekä edistetään vesien hoidon, luonnonsuojelun, kestävän luonnonvarojen käytön sekä elinkeinotoiminnan yhteistyötä.
ELY-keskuksen mielestä Puruvesi-hanke täyttää suurelta osin Sisävesi Life IP:n vaatimukset, joten mukaan pääsylle on hyvät edellytykset. Hankkeeseen mukaan pääsevät vesistöalueet päätetään syyskuussa ja virallinen hakemus lähtee EU:n ympäristöalan rahastolle (Life) lokakuun lopulla. Toteutuessaan hanke olisi kuusivuotinen.
Hankkeeseen osallistuvat viranomaistahot ovat Etelä- ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset sekä Suomen metsäkeskus (Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala), Metsähallitus sekä Savonlinnan ja Kiteen kaupungit. Lisäksi hankkeen keskeinen toimija olisi Pro Puruvesi –yhdistys, joka on aktiivisesti edistänyt Puruveden puhtautta ja hyvinvointia sekä tietoisuutta Puruveden tilasta. Hankkeen valmistelija ja vastuullinen vetäjä on Etelä-Savon ELY-keskus.
Puruvesi nuhraantuu hitaasti mutta varmasti
Puruvesi on Saimaaseen kuuluva erittäin niukkaravinteinen vesistö, jossa kuitenkin hitaasti tapahtunut nuhraantuminen on jo muuttanut järven tilaa. Monet matalat lahtialueet ovat jo osin rehevöityneet ja kasvillisuus on vallannut ennen puhtaita hiekka- ja kivikkorantoja. Sinilevien ja päällyslevästön määrä on myös paikoitellen kasvanut, mikä näkyy rantojen limoittumisena ja virkistyskäytön alenemisena. Nämä silminnähtävät muutokset eivät vielä näy vesistöjen ekologisen tilan luokituksessa, koska luokitus ei huomioi riittävästi rantojen rehevöitymiskehitystä ja Puruvesi on lähtökohtaisesti eri tarkastelutasolla kuin muut Saimaan altaat.
Puruvesi on hyvin herkkä pienillekin ravinnemuutoksille. Järven kirkasvetisyydestä johtuen planktontuotannolle tärkeä valo pääsee syvälle ja muodostaa paksun elämää tuottavan vesikerroksen. Jos ravinnekuormitus äkillisesti lisääntyy, voi rehevöityminen räjähtää käsiin. Puruvedessä vesi vaihtuu hitaasti ja myös tämä edesauttaa rehevöitymiskehitystä. Puruvesi on Natura-alueena nimenomaan suuren karun ja kirkasvetisen luontotyyppinsä vuoksi. Nuhraantuminen uhkaa sekä luontotyyppiarvoa että veden laatua, minkä vuoksi tilatavoitteet voivat olla jatkossa uhattuna, jos nuhraantumiskehitystä ei saada pysäytettyä.
Myös pohjavesikytkentä on alueella erittäin tärkeä ja tavoitteena on huolehtia, että Puruveteen purkautuva pohjavesi on hapekasta ja edesauttaa järven luontaisen niukkaravinteisen tilan säilyttämistä ja esimerkiksi harjuksen kutusoraikkojen säilymistä. Samalla pohjavesialueiden vedenlaatua turvataan. Metsätaloudella on olennainen merkitys ja Puruvesi voikin olla esimerkkikohde, jossa puunkorjuuta ohjeistetaan uudistetun metsälain mukaisesti eroosiota minivoivaan suuntaan.
Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristötarkastaja Jari Kaukonen työssään Puruvedellä. Kuva: Pekka Sojakka
Lisätietoja:
Hydrobiologi Pekka Sojakka, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 029 502 4233
- Julkaisupäivä
- 3.9.2014